Viron sotilastiedustelun vt. johtajana toiminut eversti Janek Kesselmann toteaa Venäjän strategiaa Postimiehessä pohtiessaan, että valitettavasti Viro ei ole saanut valita naapureitaan.
– Mutta me emme ole onneksi yksin – meillä on veljeskansa [suomalaiset] lahden toisella puolen, joka on pari kertaa antanut suurelle karhulle kunnon selkäsaunan. On Latvia, Liettua ja Puola – meillä on yhden huonon naapurin lisäksi paljon kivoja naapureita.
Venäjä on keskiaikainen ydinasevaltio
Kesselmann arvioi, että professori Sergei Karaganovin, filosofi Aleksandr Duginin ja muiden ”länttä vastaan asettuva itäinen autokraattinen strategia on vienyt [Vladimir] Putinin strategiset vaihtoehdot minimiin”.
Jokainen puoliavoin tai avoin hyökkäys on johtanut Venäjän tilaan, jossa se on yhä enemmän ”nurkkaan ajettu rotta”, joka on Putinin usein toistama lapsuudenmuisto.
– Ymmärrän, miksi Putin katsoo Ukrainan olevan Venäjän osa. Syy on täysin yksinkertainen. Koko tarina, jota Putin on yrittänyt luoda uudelleen on sama kuin Venäjän imperiumin aikaan: Venäjä on kolmas Rooma ja kristillisten arvojen linnake, Venäjän kaupunkien äiti on Kiova ja maa pelasti maailman fasismilta. Ja muut vastaavat natsismilta kalskahtavat myytit.
Kesselmann pohtii, että 30 vuoden aikana ”Putin ja hänen ympärillä olevat neuvostoihmiset eivät vaivautuneet” luomaan myönteistä tarinaa Venäjästä.
– Venäjä federaalisena demokratiana, korkeakulttuurin luojana, tieteiden linnakkeena, maana joka huolehtii omasta kansastaan, luettelee eversti vaihtoehtoja.
Mutta valitettavasti ei.
– Periaatteessa Venäjä on tällä hetkellä samanlainen maa kuin Iivana Julman isoisän aikaan. Henkisesti keskiajalla. Ydinaseella varustetulla keskiajalla.
Heti helmikuussa 2022 Venäjä teki strategisen vian, koska se oletti Ukrainan olevan Venäjän tapaan yhtä kuin johtajansa.
– Venäjän hallinto oletti, että Ukrainan todellinen voima on [Volodymyr] Zelenskyin valta, kuten Venäjän todellinen valta – halu sotia – on Putinin hallinnon käsissä. Demokratioiden erityispiirre on se, että vain kansan tahto ratkaisee: taistella tai alistua.
Venäjän kolme strategista vaihtoehtoa
Kessselmann arvioi, että Venäjä on tällä hetkellä strategisesti jumittunut sotimiseen.
– Vaikuttaa siltä, että Venäjän rahoitustilanne tulee olemaan erittäin kriittinen vuosina 2027 ja 2028. Juuri sen takia vanheneva diktaattori tuottaa mediaan viestejä, kuinka sota on piankin voitettu.
Venäjän ensimmäinen vaihtoehto olisi rauha Ukrainan ehdoilla. Putinin pitäisi noudattaa sopimuksia, maksaa sotakorvaukset ja pitää Venäjän armeija kotimaassaan.
– Tämä kehitys antaisi Venäjän kanssa merkittävät mahdollisuudet demokratisoitumiseen. Putinille se on vaarallista: hän ei kansansa halusta välitä. Demokratia tarkoittaisi hänelle pitkää vankeutta, mehän tiedämme, että keskustelussaan Xi [Jinpingin] kanssa vanheneva itsevaltias ilmaisi halunaan elää 160-vuotiaaksi. Selvästikään hän ei halua elää seuraavaa 80 vuotta vankeudessa, ironisoi Kesselmann.
Toinen strateginen vaihtoehto olisi alistuminen Kiinalle, joka pelastaisi Venäjän talouden romahdukselta, kuten vuonna 2014, jolloin Kiina solmi Venäjän kanssa energiansopimuksen. Tässä vaiheessa se tarkoittaisi vasalliasemaa.
– Kiina pääsisi vielä lähemmäksi Venäjän raaka-aineita, energiavaroja ja strategista päätöksentekoa. Toisaalta tällainen kehitys olisi riskialtista myös Kiinalle, koska se lisäisi geopoliittista vastakkainasettelua lännen kanssa. En ole varma, että Kiina tarvitsee Venäjää vasallina. Kiina arvostaa vakaata maailmaa. Venäjän hallinnon geopoliittiset tempoilut ovat olleet kalliita kaikille pitkällä aikavälillä.
Kolmas strategiavaihtoehto olisi lännen yhtenäisyyden murtaminen. Länsi asetettaisiin ”strategisen dilemman eteen: joko Ukraina tai liittouma”. Tarkoituksena ei olisi Naton sotilaallinen hävittäminen, vaan liittouman jäsenmaiden kansalaisten luottamuksen rapauttaminen kollektiiviseen puolustukseen.
– Jos Kreml onnistuisi luomaan tilanteen, jossa Naton 5. artikla asetettaisiin kyseenalaiseksi, tarkoittaisi se strategista iskua koko Naton järjestelmälle. Tällöin Nato voisi olla muodollisesti olemassa, mutta varsinainen arvo – uskottava pelote – olisi strategisesti vahingoittunut.
Tähän kolmanteen strategiseen vaihtoehtoon Venäjä nyt turvaa.
– Sen sijaan, että Venäjä tekisi, mikä olisi hyväksi venäläisille, etsii Venäjän egosentrinen johtoklikki mahdollisuutta jatkaa itsevaltaisen järjestelmän jatkamista, kirjoittaa Kesselmann ja jatkaa:
– Muistakaamme, että Putin on jo aiemmin tehnyt strategisia virheitä. Hän pysyttelee infokuplassa, jota hän ei hallitse. Hänen teknologinen maailmankuvansa on internetiä edeltävältä aikakaudelta, televisiosta hän saa tietoja voimakkaasti suodatettuina. Hallinnon infokupla on rajallinen ja sen takia päätöksenteon virheet ovat mahdollisia.