Kokoomuksen kansanedustajat Sinuhe Wallinheimo ja Pia Kauma ovat nostaneet hallitukselle esittämissään kirjallisissa kysymyksissä esiin venäläisomisteisten kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden muodostaman uhan Suomen turvallisuudelle.
Vuonna 2020 tuli voimaan Juha Sipilän (kesk.) hallituksen oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok.) johdolla valmisteltu uudistus, jolla annettiin viranomaisille mahdollisuus puuttua EU- ja ETA-alueen ulkopuolisten henkilöiden tai yhteisöjen kiinteistökauppoihin Suomessa. Uudistuksella haluttiin puuttua ennen kaikkea venäläisten maaomistuksiin Suomessa.
Venäjän hyökkäyssodan alettua on huomattu, että uudistus oli erittäin tarpeellinen ja oikea-aikainen Suomen kokonaisturvallisuuden kannalta. Huolta on kuitenkin herättänyt sen ulkopuolelle jääneet seikat: se ei puutu asunto-osakkeiden ostamiseen eikä kiinteistöjen ja maa-alueiden vuokraamiseen.
Lisäksi on epäselvää, antaako laki mahdollisuuden esimerkiksi pakkolunastukseen tilanteessa, jossa kansallisen turvallisuuden kannalta tärkeän kiinteistön omistaa kokonaan tai osittain kansainvälisellä pakotelistalla oleva henkilö. Tällainen kiinteistö on esimerkiksi Helsinki-halli, jonka sijainti on jopa hyvin kriittinen turvallisuuden näkökulmasta.
Pia Kauma kertoo, että Suomessa on päätynyt kokonaisia asunto-osakemuotoisia kerrostaloja venäläisomistukseen sekä itärajalla että myös Hangon niemimaalla, jolla on suuri strateginen merkitys Itämeren puolustukselle. Itärajan tuntumassa on tullut myös esiin, että arvoltaan vähäpätöisiä asunto-osakkeita on hankittu useiden ihmisten nimiin tarkoituksena helpottaa viisumin saamista Suomeen.
Lisäksi nykyinen lainsäädäntö ei anna valtiolle mahdollisuutta puuttua kiinteistöjen ja maa-alueiden vuokraamiseen. Tämä avaa mahdollisuuden Suomen turvallisuuden kannalta vihamielisen toiminnan harjoittamiseen.
