Hallitus on antanut tänään eduskunnalle niin sanotun U-kirjeen, jossa se linjaa kantansa komission ehdotukseen kohtuuhintaista asumista koskevasta asetuksesta.
Hallitus edellyttää komission asetusehdotukseen muutoksia, sillä pohjaehdotuksen nähdään rajaavan huomattavasti jäsenvaltioille kuuluvaa toimivaltaa sisämarkkinasäätelyn nojalla.
Euroopan komissio antoi 9. syyskuuta ehdotuksen kohtuuhintaista asumista koskevaksi säädökseksi. Säädöksellä luotaisiin kehys jäsenvaltioiden toimille asumisen kohtuuhintaisuuden ja saatavuuden turvaamiseksi. Ehdotus on osa komission 16.12.2025 julkaisemaa Euroopan kohtuuhintaisen asumisen suunnitelmaa.
Komission ehdotuksen tavoitteena on selventää, millä edellytyksillä jäsenvaltiot voivat turvata asumisen kohtuuhintaisuutta ja saatavuutta EU:n sisämarkkinasääntöjen mukaisesti. Ehdotuksella luotaisiin yhteinen kehys tällaisten toimien arvioinnille.
Asetus voisi koskea jäsenvaltioiden viranomaisten toimia, joilla rajoitetaan esimerkiksi lyhytaikaista vuokrausta (mm. Airbnb-tyyppistä majoitusta) tai muiden kuin vakituiseen asumiseen käytettävien asuntojen hankintaa ja käyttöä.
Komission ehdotus kohdistuu alueille, joilla asuntokysyntä ylittää tarjonnan ja asuntojen saatavuus tai kohtuuhintaisuus on heikentynyt. Tällaisia voivat olla esimerkiksi suuret kaupungit ja matkailukohteet. Toimivaltaisten viranomaisten olisi pystyttävä osoittamaan tällaisen asuntopaineen olemassaolo ennen rajoitustoimien käyttöönottoa.
Hallitus korostaa, että asuntopolitiikka kuuluu jäsenvaltioiden kansalliseen toimivaltaan. Asuminen ja asuntomarkkinat ovat pitkälti paikallisia, ja niiden kehitykseen vaikuttavat aiemmin tehdyt asuntopoliittiset ratkaisut. Näiden ratkaisujen vaikutukset näkyvät pitkäkestoisesti asuntokannassa, yhdyskuntarakenteessa ja asumista koskevissa järjestelmissä.
Hallituksen mukaan komission ehdotus ei ole oikeasuhtainen, vaan puuttuu sisämarkkinoiden toimivallan kautta sellaisiin kysymyksiin, joiden säätäminen paikallisesti ilman EU-tason sääntelyä olisi huomattavasti tehokkaampaa.
Hallitus toivoo ehdotukseen tarkennuksia siitä, miten asuntopainealueet määritellään. Ehdotuksen merkitys riippuu osaltaan siitä, miten asetuksen asuntopainealueet käytännössä määritellään. Liian karkea NUTS-aluejako (Nomenclature of Territorial Units for Statistics) ei tunnistaisi paikallisia eroja asuntomarkkinoilla, sillä samalla alueella voi olla sekä asuntopulasta kärsiviä kaupunkeja että alueita, joilla asuntoja on runsaasti tarjolla.
Tämä voisi vaikeuttaa toimien kohdentamista alueille, joilla tarve on suurin.
– Laajassa EU:ssa asuntomarkkinatilanteet ja asumiseen liittyvät ongelmat vaihtelevat suuresti. Ei yksinkertaisesti ole järkevää yrittää säännellä vaikkapa Oulun tai Espoon asuntomarkkinaa samalla mittatikulla kuin Barcelonan tai Amsterdamin. Komission ehdotus ei ratkaise niitä ongelmia, mitä sillä yritetään ratkaista, sanoo tiedotteessa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.
Mitä seuraavaksi?
U-kirjelmä siirtyy eduskunnan suuren valiokunnan käsittelyyn. EU:ssa kansallinen parlamentti voi antaa Euroopan parlamentin puhemiehelle sekä neuvoston ja komission puheenjohtajille perustellun lausunnon syistä, joiden perusteella se arvioi, että kyseessä oleva esitys ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen.
Määräaika tällaisella lausunnolle on kahdeksan viikkoa siitä, kun lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävää säädöstä koskeva esitys on toimitettu kaikilla unionin virallisilla kielillä.