Verohallinto keräsi veroja viime vuonna 81,4 miljardia euroa, joka oli 5,8 miljardia (+7,7 %) enemmän kuin vuonna 2021.
Verolajeista euromääräisesti eniten nousivat yhteisövero, henkilöasiakkaiden tulovero ja arvonlisävero.
Kalenterivuonna 2022 maksettiin sekä verovuoden 2022 että verovuoden 2021 veroja.
– Kokonaiskertymän kasvusta noin kaksi miljardia eli kolmasosa selittyy kalenterivuotta edeltävän verovuoden veroilla, kun sekä henkilöasiakkaat että yhteisöt maksoivat poikkeuksellisen paljon verovuoden 2021 lisäennakoita ja jäännösveroja vuoden 2022 puolella, ylitarkastaja Matti Luokkanen Verohallinnosta sanoo tiedotteessa.
Henkilöasiakkaiden tuloveroa kertyi vuonna 2022 yhteensä 35 502 miljoonaa, joka oli 1 823 miljoonaa ja 5,4 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020.
Palkoista, eläkkeistä ja veronalaisista etuuksista tehtäviä ennakonpidätyksiä kertyi kaikkiaan 32 631 miljoonaa, joka oli 1 219 miljoonaa eli 3,9 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Ennakonpidätysten kasvun taustalla oli parantunut talous- ja työllisyystilanne. Tammi-marraskuun 2022 ennakonpidätyksen alaiset ansiotulot olivat alustavien tietojen mukaan noin 4,8 prosenttia vuotta aiempaa suuremmat.
– Parantuneesta työllisyystilanteesta kertoo myös, että koronan aikana notkahtanut kuukausittain palkkatuloa saaneiden henkilöiden lukumäärä on jatkanut kasvuaan. Tammi-marraskuussa 2022 palkkatuloa saaneita on ollut keskimäärin 100 000 enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2021, Luokkanen kertoo.
Vuoden 2021 luovutusvoitoista maksettiin verot vuonna 2022
Ennakonpidätyskertymän kasvun lisäksi henkilöasiakkaiden tuloverokertymää nostivat myös lisäennakoiden, jäännösverojen sekä osinkojen ennakonpidätysten määrien lisääntyminen sekä veronpalautusten väheneminen.
Henkilöiden vuonna 2022 maksamien lisäennakoiden ja jäännösverojen kasvun syynä olivat verovuoden 2021 ennätykselliset luovutusvoitot, joista maksettiin verot vuoden 2022.
Yhteisöjen tuloverot kasvoivat lähes 30 prosenttia
Yhteisöjen tuloveroa kertyi vuonna 2022 yhteensä 8 546 miljoonaa, joka oli 1 934 miljoonaa enemmän kuin vuonna 2021.
Vuoden 2022 yhteisöjen tuloverokertymästä 6 167 miljoonaa koski verovuotta 2022, 1 731 miljoonaa verovuotta 2021 ja 648 miljoonaa muita verovuosia. Myös yhteisöillä erityisesti verovuoden 2021 lisäennakoiden ja jäännösverojen määrät olivat poikkeuksellisen suuria.
Arvonlisäverokertymä kasvoi kulutuksen kasvaessa
Arvonlisäveroa kertyi vuonna 2022 yhteensä 21 195 miljoonaa, joka oli 1 165 miljoonaa enemmän kuin vuonna 2021.
– Viime vuoden työllisyyden ja palkkasumman positiivinen kehitys tuki kulutusta, ja arvonlisäverokertymä puolestaan seuraa kulutuksen kehitystä, Luokkanen toteaa.
Vuonna 2022 tammi-lokakuun verokausilla ilmoitetun arvonlisäveron määrä oli 5,4 prosenttia suurempi kuin samoilla verokausilla vuotta aiemmin. Kaupan päätoimialalla olevien yritysten ilmoittaman arvonlisäveron määrä nousi 2022 tammi-lokakuun verokausilla noin viisi prosenttia ja rakentamisen päätoimialalla olevien yritysten noin kymmenen prosenttia.
Nyt nousussa olevalla inflaatiolla ei yksinään arvioida olevan vaikutusta arvonlisäverokertymään, koska hintojen noustua kulutuksen volyymi on vastaavasti laskenut.
Vuonna 2022 kerätyistä veroista 61,7 prosenttia tilitettiin valtiolle ja 33,0 prosenttia kunnille. Muita veronsaajia ovat lisäksi seurakunnat 1,2 prosentin ja Kela 4,1 prosentin osuuksilla.
Vuonna 2023 valtion ja kuntien jako-osuudet muuttuvat oleellisesti, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisvastuu ja kustannukset siirretään kunnilta hyvinvointialueille. Hyvinvointialueiden toimintaa rahoittaa valtio, ja sote-kustannusten siirtyessä kunnilta valtiolle myös rahoitusta siirretään vastaavasti.