Helsingin Meilahteen kaavailtu seitsemän miljoonaa maksava pyöräsilta kuumentaa tunteita. Kaupunkiympäristön toimiala julkaisi tällä viikolla uuden luonnoksen Humallahden sillasta, joka 1,5 vuotta sitten palautettiin valmisteluun.
Keskustelu avautui kaupungin Kerro kantasi –palvelussa samaan aikaan, ja vajaassa kahdessa vuorokaudessa ehdotusta oli kommentoitu lähes 1000 kertaa. Kommentoijat muun muassa huomauttavat, että vieressä Paciuksenkadulla ”menee jo pyörätie, jonka ylämäestä selviää myös 61-vuotias”. Osa muistuttaa, että kallioiset, koskemattomat luonnonrannat alkavat olla pääkaupungissa harvinaista herkkua.
Hanke on herättänyt huomiota etenkin siksi, että sitä on perusteltu mantereen puolen ylämäellä. Silta ohittaisi sen, jotta uutta baanaa jaksaa paremmin pyöräillä. Muut osat Munkkiniemenbaanasta on päätöksenteossa jo hyväksytty.
Kun vihreät äänestivät syksyllä 2024 sillan palautukseen, jolloin luontoarvoista ja sillan sopimisesta merimaisemaan oli noussut valtava äläkkä, vihreät oli vielä kaupungin toiseksi suurin puolue. Kokoomus esitti tuolloin lautakunnassa Paciuksenkadun kautta kulkevaa reittiä, mutta hävisi.
Nyt voimatasapaino on viime kevään kuntavaalien myötä muuttunut ja kaupunkiympäristön toimialaa luotsaa apulaispormestari Johanna Laisaari (sd.). Demarit ovat toiseksi suurempana puolueena vaa’ankieliasemassa.
Tuleeko silta menemään läpi?
– En osaa sitä tässä vaiheessa arvioida, mutta nyt on uusia ihmisiä sekä meidän valtuustoryhmässämme että lautakunnassa. Tästä on aika paljon tullut kaupungille palautetta. Vielä meillä ei ole ryhmässä kantaa, vaan tulemme tutustumaan asiaan ja käymään tätä läpi, ja siinä huomioidaan myös palaute ja mielipiteet, Johanna Laisaari kertoo Verkkouutisille.
Hän myöntää, että silta on herättänyt poikkeuksellisen vilkasta keskustelua, vaikka uusi luonnos on ollut julki vasta hetken. Kaupunkiympäristölautakuntaan esitys on tulossa elokuussa.
On myös kysyttävä, ketä varten silta tehdään, jos luontoaktiivit ja -yhdistykset vastustavat, alueen kaupunginosayhdistykset vastustavat ja enemmistö mielipiteensä jättäneistä helsinkiläisistä vastustaa. Laisaaren mukaan tämä on aiheellinen kysymys. Hän kuitenkin muistuttaa, että kaupunginosayhdistysten kanta ei edusta kaikkien asukkaiden kantaa ja kielteinen mielipide tulee ilmaistua kommenttikentissä herkemmin kuin myönteinen tai neutraali.
– Mutta jos jotain asiaa haluaa vakaasti kannattaa, niin siitäkin on poliitikoille hyvä tuoda viestiä, Laisaari jatkaa.
Toinen vaihtoehto selvästi halvempi
Verkkouutiset on saanut tietoonsa, että myös mantereen puolella kulkeva baanareitti on jälleen noussut keskusteluun. Vielä syksyllä 2024 silloinen apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr.) ilmoitti, että silta on kirkkaasti paras vaihtoehto.
Liikenneinsinööri Teppo Pasanen sanoo nyt, että Paciuksenkadun nykyisen reitin kehittämisen vaihtoehto on myös tarkastelussa edelleen. Sen kustannusarvio syksyllä 2024 oli vajaat kaksi miljoonaa euroa.
– Suunnitelman vaikutusarvioinneissa arvioidaan molempia linjausvaihtoehtoja eri näkökulmista. Materiaaleja viimeistellään vielä ja ne ovat mukana tulevassa päätöksentekoaineistossa. Oli päätös mikä tahansa, nollasta ei suunnittelua jatketa, vaan jo tehtyjä suunnitelmia voidaan hyödyntää jatkossa, Pasanen kertoo.
Laisaari ei ota nyt kantaa mantereen reittivaihtoehtoon.
– En osaa sanoa onko se mahdollinen, nyt mennään tämä esitys edellä ja se joko hyväksytään, palautetaan tai hylätään. Siinähän on tulossa myös kävely-yhteys ja laiturialuetta, ja pyöräilyn lisäksi myös kävelyreitti on asia, joka alueella pitää ratkaista. Nyt päätetään, kelpaako se tällaisenaan, ja onko esimerkiksi luontoarvot huomioitu riittävän hyvin. Varmasti alkuun pöydätään, sillä kaikki lautakunnan jäsenet haluavat varmaankin tarkoin perehtyä tähän ja vuorovaikutusraporttikin lienee kohtuu pitkä, Laisaari sanoo.
VU kertoi huhtikuussa, että kaupungin tekemistä suurista pyöräilypanostuksista huolimatta pyöräilyn kulkutapaosuus ei ole Helsingissä kasvanut odotetusti, vaan junnannut yli kymmenen vuotta paikallaan, ja tutkimuksesta riippuen jopa vähentynyt hieman. Nyt ollaan jälleen tekemässä yksittäisenä investointina ajateltuna varsin isoa satsausta.
– On mielenkiintoinen sekin kysymys. Mutta varmaan se on niin, miten sen virkahenkilöstökin perustelee, ja kuten muissakin kaupungeissa on ollut, että ei se [kulkutapaosuus] hetkessä nouse, vaan vaatii toimivan verkoston, Laisaari pohtii.
Hän muistuttaa myös, että pyöräilyn edistämisestä on linjattu Helsingissä aikanaan yhdessä puolueiden kesken.
– Tällä valtuustokaudella on päätetty, että kävely on selkeä prioriteetti. Koen, että kuitenkin suurin osa kävelee matkoja, käyttävät he sitten lisäksi mitä muita liikkumistapoja hyvänsä. Ja osin hankkeissa kävely yhdistyy myös pyöräilyyn. Talvikunnossapidossa kävelyä priorisoitiin viime talvena myös. Ja näin lapsioikeusjuristina painotan myös turvallisuusnäkökulmaa, sillä lapset liikkuvat usein jalan. Ajattelen, että Helsinki voisi olla kävelyn pääkaupunki, siinä se sääkään ei niin paljon vaikuta, Laisaari toteaa.
LUE MYÖS:
Helsinki käytti pyöräilyyn lähes 200 miljoonaa euroa – osuus silti vain viisi prosenttia