Helsingin seudun alueella vain neljä prosenttia matkoista tehtiin syys-marraskuussa pyöräilemällä, ilmenee HSL:n liikkumistutkimuksen tuoreista tuloksista. Osuus oli vähentynyt hieman edellisestä syksystä 2024, jolloin se oli viisi prosenttia.
Pyöräilyn osuus Helsingissä oli viime syyskaudella viisi prosenttia, Espoossa ja Kauniaisissa neljä prosenttia, Vantaalla viisi prosenttia ja kehyskunnissa kaksi prosenttia. Tutkimukseen osallistui 2131 HSL-alueen vähintään 15 vuotta täyttänyttä asukasta.
Vuoden 2025 kesä-elokuussa pyöräilyn osuus oli Helsingin kulkutavoista 8 prosenttia ja HSL-alueella 7 prosenttia.
Tuloksista ilmenee, että pyöräilyn osuus pieneni myös kesäkaudella, sillä vuoden 2024 kesä-elokuussa pyöräillen tehtiin 8 prosenttia seudun matkoista, ja Helsingissä tuolloin 9 prosenttia.
HSL:n liikennetutkija Pekka Rädyn mukaan muutos ei ole tilastollisesti merkittävä. Myös henkilöä kohti laskettuna pyörämatkoja tehtiin HSL-alueella viime vuonna hiukan vähemmän kuin edellisenä vuonna. Eri vuosien tulokset saattavat poiketa toisistaan paljonkin erilaisten säiden takia, hän muistuttaa.
Tavoitteesta jääty
Helsinki on käyttänyt viime vuosina paljon rahaa pyöräteiden rakentamiseen ja muihin pyöräilyä edistäviin toimiin. Muun muassa entistä enemmän pyöräteitä harjasuolataan talvisin lumettomiksi. Vuotuiset pyöräilyinvestoinnit rikkoivat Helsingissä 20 miljoonan euron rajan vuonna 2020.
Vuonna 2014 Helsinki asetti tavoitteeksi pyöräliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvun 11 prosentista 15 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tämä ei toteutunut.
Helsingin kaupungin pyöräliikenteen tiimipäällikkö Oskari Kaupinmäki kertoo, että Helsingin omassa uusimmassa, vuonna 2025 tehdyssä tutkimuksessa pyöräilyn kulkutapaosuus oli 9 prosenttia. Viimeisen kymmenen vuoden aikana osuus on vaihdellut 9-11 prosentin välillä.
– Tuo on ollut se normitrendi, ainahan kulkutapajakauma etenkin pyöräilyn ja kävelyn osalta heittelee, Kaupinmäki kommentoi Verkkouutisille.
Miksi pyöräilyn osuus ei ole noussut?
– Tekijät ovat monisäikeisiä. Keskeistä on parantaa pyöräilyn olosuhteita, sillä ne eivät ole pitkään aikaan olleet houkuttelevia Helsingissä, Kaupinmäki vastaa.
Kaupinmäen mukaan tavoitellusta pyöräilyverkostosta on kantakaupungin osalta valmiina vajaat 50 prosenttia ja koko kaupungin osalta 20 prosenttia. Hänen mukaansa etenkin kantakaupungin olosuhteiden parantaminen kasvattaa pyöräilyä.
Kesken ovat pääkaduista Runeberginkadun ja Sturenkadun pyörätiet, Mäkelänkadulle pyöräteitä rakennetaan parhaillaan.
– Yksi iso kehittämistarve vielä ovat kantakaupungin paikalliskadut Espalta etelään. Pyöräily on ajoradalla autojen seassa, eikä se tunnu turvalliselta, kertoo Kaupinmäki.
”Muutos vuosikymmenien prosessi”
Onko kaupunkiympäristön toimialalla yllättänyt se, ettei pyöräilyn osuus ole kasvanut? Kaupinmäen mukaan ei.
– Käyttäytymiseen vaikuttaminen on aina monimutkaista ja aikaa vievää. Se on vähän kuin uuden teknologian haltuunotto, kuten vaikkapa kännyköiden aikanaan. Alkuun on tietty kynnys, mutta sen ylityttyä kasvu on nopeampaa. Pyöräilyn mallikaupungeissa Kööpenhaminassa tai Amsterdamissakin muutos on ollut vuosikymmenten prosessi, Kaupinmäki selvittää.
Sää hän ei usko vaikuttavan, sillä pyöräily on Suomen kaupungeista yleisintä Oulussa.
– Yhteinen nimittäjä on olosuhteet eli infra, jatkaa Kaupinmäki, jonka mukaan parannelluissa kohteissa laskurit näyttävät pyöräilyn absoluuttisen määrän kasvaneen, lisäys on ollut jopa kaksinkertainen.
Helsingin silloinen kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi pyöräilyn tavoiteverkon vuonna 2012. Tuolloin laskettiin, että suositeltavassa tasossa pyöräilyinvestoinnit olisivat kumulatiivisesti yhteensä 240 miljoonan euroa vuonna 2024.
– Tavoitetaso 20 miljoonaa euroa vuodessa saavutettiin vuonna 2020 seitsemän vuotta myöhässä.
Sittemmin tahti on kiihtynyt ja vuoteen 2024 mennessä pyöräilyinvestointeja oli toteutettu Helsingissä yhteensä 195 miljoonaa euroa.
– Se on totta kai merkittävä määrä investointeja, mutta ei sitä määrää kuin kymmenen vuotta aiemmin oli suositeltu, Kaupinmäki sanoo.
Mittavia terveyshyötyjä?
Viime vuonna pyöräilyyn käytettiin Helsingissä 30 miljoonaa euroa, tänä vuonna 35 miljoonaa euroa ja 2027 ja 2028 jalankulku- ja pyöräilyinfraan on budjetoitu jo 40 miljoonaa euroa vuodessa. Ehkä näkyvin tulos rahankäytöstä ovat pyöräilyn laatukäytävät eli baanat, jotka muodostavat valmistuessaan 140 kilometrin verkoston.
Kaupinmäki huomauttaa, että summat pitää suhteuttaa muihin kaupungin katurakentamisen ja liikenteen investointeihin, joista pyöräilyn osuus on 11-13 prosenttia.
Vuonna 2020 julkaistussa pyöräliikenteen kehittämisohjelmassa määriteltiin, että vuonna 2035 pyöräilyn kulkutapaosuus on Helsingissä vähintään 20 prosenttia. Kaupinmäki sanoo nyt, että tavoite on edelleen realismia, mutta tarkkaa vuotta sille ei voi määrittää.
– Se on pidemmän aikavälin tavoite, jota työstetään investoinneilla. Kun baanojen ja kantakaupungin tavoiteverkko on valmis, se pikkuhiljaa alkaa sitten vaikuttaa enemmän. Vaikea sanoa missä vaiheessa, siihen tarvittaisi käyttäytymistieteellistä analyysiä.
Kaupunki laski myös vuonna 2013, että pyöräilyyn sijoitettu yksi euro tuo kahdeksan euron hyödyt. Kaupinmäen mukaan ei pystytä sanomaan, miten tämä näkyy nyt reilun 10 vuoden jälkeen, mutta laskentamenetelmä on hänestä yhä kurantti.
– Kun puhutaan hyvin laajoista yhteiskuntataloudellisista hyödyistä, niin niitä ei pysty kvantifioimaan tässä hetkessä. Terveysvaikutuksista suurin on kuolleisuuden vähentyminen, kun pyöräilyllä on paljon myönteisiä terveysvaikutuksia. Tuottavuuden kasvu on toinen hyöty, kun sairauspoissaolot töistä vähenevät.