Kauppakamarien asiakirjatilastojen mukaan Kiinaan suunnattu vientikauppa on vähentynyt.
Maaliskuun alkuperätodistusten määrä on pudonnut 43 prosenttia verrattuna vastaavaan ajankohtaan 2021. Tammi-, helmi-, ja maaliskuussa pudotus on 23 prosenttia verrattuna vastaavaan ajankohtaan vuonna 2021.
Kauppakamarien mukaan kiinan liiketoimintaympäristö on hankaloitunut ja politisoitunut sekä koronakriisin että kasvaneiden suurvaltajännitteiden myötä.
Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtajan Lenita Toivakan mukaan Kiinan muuttuneet markkinat ja kasvanut geopoliittinen epävarmuus voivat johtaa pahimmillaan lännen ja Kiinan eriytymiseen.
– Ajantasaisen ja realistisen kuvan ylläpitäminen Kiinasta on vaikeaa, mutta se on entistä tärkeämpää. Vaarana on, että lännen ja Kiinan välinen tietämys ja ymmärrys häviää ja sen myötä suhteet eriytyvät. Juuri nyt liiketoimintaympäristön seuranta, tiedonvaihto ja verkostoinnin merkitys ovat yritysten kannalta tärkeitä, Toivakka sanoo tiedotteessa.
Kauppakamarien mukaan alkuperätodistusten määrän putoamiseen vaikuttavat erityisesti koronaviruksen takia asetetut tiukat maahanpääsy- ja matkustusrajoitukset, mutta myös epävarma geopoliittinen tilanne ja Kiinan vaikeasti ennakoitava sääntely-ympäristö.
Kiinassa toimivien suomalaisten kauppakamarien tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaiset yritykset aikovat pääosin jatkaa ja jopa lisätä läsnäoloaan ja investointejaan Kiinassa, tosin entistä enemmän kiinalaisvoimin.
– Ulkomaisten, myös suomalaisten yritysten mahdollisuudet riippuvat entistä enemmän siitä, millä sektorilla ne toimivat. Perinteisen kone- ja laiteteollisuuden lisäksi kysyntää on esimerkiksi vähähiilisyyttä ja vihersiirtymää edistäville ratkaisuille sekä kulutus- ja terveystuotteille, Lenita Toivakka sanoo.
Kiinan suhde Venäjään on ollut tarkkailun alla, mutta toistaiseksi Kiina on näyttänyt istuvan aidalla varoen asettumasta julkisesti lännen tai Venäjän puolelle. Toivakan mukaan Kiina ei kuitenkaan ota riskiä vaarantaakseen talouttaan.
– Lännen pakotteet olisivat kova isku Kiinalle ja toimivat suhteet länteen ovat Kiinan tulevaisuudelle tärkeät. Kiina on edelleen riippuvaisempi EU:sta kuin mitä EU on keskimäärin Kiinasta ja Kiina tarvitsee EU:n avoimia vientimarkkinoita. Suhde EU:hun on ennen muuta taloudellinen, Toivakka sanoo.