Suomeen avataan ensi vuoden aikana ensimmäinen vedyn liikennetankkausasema.
Ainakin pari toimijaa on tällä hetkellä suunnittelemassa tankkausasemien rakentamista.
Vedyllä arvioidaan lähitulevaisuudessa olevan valtava potentiaali ja merkittävät kasvumarkkinat myös liikenteessä.
Vety sopii pitkän matkan raskaan liikenteen polttoaineeksi ja lisäksi esimerkiksi trukkien käyttöön. Euroopassa käytössä on vetykäyttöisiä pakettiautoja, takseja, busseja ja henkilöautoja, mutta tankkausasemaverkosto on edelleen kapea.
Järvenpäähän asema 2024
Vety-yhtiö P2X Solutions suunnittelee vetytankkausaseman avaamista Järvenpäähän. Uudenmaan ensimmäinen vedyn tankkausasema on tarkoitus ottaa käyttöön ensi vuoden syksyllä. Energiavirasto myönsi viime vuoden lopulla kyseiseen investointiin 790000 euron tuen. Kyseessä on prosentuaalinen osuus investoinnista ja maksimissaan 790000 euroa.
– Useampi raskaan liikenteen toimija on lähestynyt meitä ja indikoineet hankkivansa vetykalustoa, kun sen käyttö on mahdollista Suomessa, toimitusjohtaja Herkko Plit kommentoi asemainvestointia Verkkouutisille.
P2X Solutionsilla on suunnitteilla vedyn tankkausasema myös yhtiön Harjavaltaan rakenteilla olevan vihreän vedyn tuotantolaitoksen yhteyteen. Lisäksi yhtiö suunnittelee vihreän vedyn tuotantolaitosta Joensuuhun. Joensuun tuotantolaitoksen luvitus ja suunnittelu on käynnissä eikä lopullista investointipäätöstä ole vielä tehty. Tuotannon on määrä alkaa vuonna 2026.
Helsinkiin kaavaillaan asemaa
Energiayhtiö Helen on yhteistyökumppaninsa kanssa suunnittelemassa vedyn tankkausasemaa Helsingin Vuosaareen. Helen ei itse investoi hankkeeseen. Tankkausasemasta ei vielä ole tehty investointipäätöstä, Helenin viestinnästä kerrotaan Verkkouutisille.
Woikoskella kokeilu
Kaasuyhtiö Woikoskella oli 2010-luvulla muutaman vuoden mittainen vetytankkauskokeilu Helsingin Vuosaaressa.
– Vetyasemilla tankkasimme ainoastaan me itse. Kokeilu tuli kalliiksi, sillä kustannukset kolmesta asemasta olivat kuusi miljoonaa euroa, Woikoski Oy:n hallituksen puheenjohtaja Clas Palmgren kertoi Kemiamedialle viime vuonna.
Muna vai kana -ongelma
Alkuvaiheessa uuden energian investoinnit ja infran rakentaminen vaativat myös julkisen sektorin ja erilaisten pääomarahastojen investointitukia.
Vetyliikenteessä on tällä hetkellä muna vai kana -ongelma: ei ole ajoneuvoja, koska ei ole tankkausasemaverkostoa. Toisaalta tankkausasemia ei ole rakennettu, koska vetyautoja ei juuri ole.
– Haluamme olla ratkaisemassa tätä ongelmaa yhdessä kumppaniemme kanssa, Helenin viestinnästä kommentoidaan Verkkouutisille.
Tilastokeskuksen tilaston mukaan Suomessa on ensirekisteröity yksi vetyauto vuoden 2015 jälkeen.
Lähimmät asemat Ruotsissa
Lähin vedyn tankkausasema löytyy tällä hetkellä Ruotsista. H2 Stations -sivuston mukaan Ruotsissa on tällä hetkellä kuusi ja Norjassa neljä toiminnassa olevaa tankkausasemaa.
Ruotsissa on noin 50 rekisteröityä vetykäyttöistä henkilöautoa.
Saksassa on noin sata vedyn tankkausasemaa. Verkosto on kasvanut viime vuosina tasaisesti, mutta isoa harppausta ei ole vielä nähty. Myös Hollannissa ja Ranskassa on useita asemia. Euroopassa tankkausasemia oli viime vuoden lopussa yhteensä noin 250.
Yhdysvalloissa kuluttajakäytössä olevia vedyn tankkausasemia on noin 60, joista valtaosa sijaitsee Kalifornian osavaltiossa.
Eniten tankkausasemia on Aasiassa, jossa niitä oli viime vuoden lopussa 455.
Vetyautossa polttokenno
Vedyn tuottamiseen tarvitaan käytännössä vain vettä ja sähköenergiaa. Vetyautot ovat olleet keskusteluissa jo pidemmän aikaa ennen kaikkea vaihtoehtona akkusähköautoille.
Vetyauto on myös sähköauto, mutta pistokkeesta ladattavan sähkön sijaan ajoon tarvittava energia tuotetaan elektrolyysin avulla polttokennossa ja ohjataan joko suoraan sähkömoottorille tai pienen kapasiteetin ajoakkuun odottamaan käyttöä. Päästönä on puhdasta vettä.
Vetyteknologialle povataan tulevaisuudessa merkittävää roolia myös raskaan liikenteen sähköistämisessä.
Vetyautot vielä kalliita
Vetyhenkilöautojen toimintamatkat ovat tällä hetkellä noin 600-650 kilometriä. Tankkaus kestää 3-5 minuuttia eli vain hieman polttomoottoriauton tankkausta kauemmin.
Kuluttajamyynnissä on pari vetyhenkilöautomallia. Niiden hinnat ovat tällä hetkellä noin 75000-80000 euron haarukassa.
Vetyautojen hinnat vaihtelevat toistaiseksi paljon markkina-alueittain.
Vedyn pumppuhinta
Liikennekäyttöön tarkoitetun vedyn hinnat ilmoitetaan kilogrammoissa. Yksi kilogramma vetyä maksaa esimerkiksi Ruotsissa noin 90 kruunua, joka tarkoittaa noin kahdeksaa euroa. Saksassa kilohinta oli viime vuonna yli 12 euroa. Hintojen arvioidaan tulevan alas tarjonnan kasvaessa vuosikymmenen loppua kohti.
EDIT 27.11.2023 klo 12.40: Toisin kuin jutussa alun perin väitettiin vihreän energian hankekehitysyhtiö Green North Energy ei ole suunnittelemassa vedyn tankkausasemaa Naantaliin. Yhtiö suunnittelee Naantaliin vety- ja ammoniakkitehdasta.
EDIT 27.11.2023 klo 13.15: Korjattu tietoja P2X Solutions -yhtiön laitosinvestoinneista. Yhtiön Harjavallan vihreän vedyn tuotantolaitos on jo rakenteilla. Lisäksi yhtiö suunnittelee vihreän vedyn tuotantolaitosta Joensuuhun. Joensuun tuotantolaitoksen luvitus ja suunnittelu on käynnissä. Tuotannon on määrä alkaa vuonna 2026. Lisätty myös maininta, että Energiaviraston tankkausaseman investointiin myöntämä tuki on prosentuaalinen osuus investoinnista ja maksimissaan 790000 euroa.
Lue myös:
Vihreän vedyn yli 10 miljardin investoinnit etenevät – tänne laitokset tulevat