Näin osoittaa Energiateollisuus ET:n teettämä selvitys Vesivoiman merkitys Suomen energiajärjestelmälle. Selvityksen mukaan vesivoiman rooli järjestelmää tasapainottavana tuotantomuotona korostuu vielä nykyisestä säästä riippuvaisen tuotannon lisääntyessä ja sähköjärjestelmän muuttuessa.
Vesivoiman osuus on 20 prosenttia kotimaisesta sähköntuotannosta. Sen käytettävyys on varmaa ja tuotanto päästötöntä. Vesivoima on ainoa tuotanto- ja varastointimuoto, joka pystyy tarjoamaan joustoa kaikilla aikajänteillä sekunneista vuositasolle.
– Sähköjärjestelmän on reagoitava koko ajan kulutuksen ja tuotannon vaihteluihin sekä pitkällä että lyhyellä aikavälillä. Vaihtelevien tuotantomuotojen lisääntyessä ja sähkön kulutuksen jatkaessa kasvuaan myös säätövoiman tarve lisääntyy, ET:n asiantuntija Tuomo Huttunen sanoo.
ET:n tilaamassa selvityksessä todetaan, että vesivoiman tuomaa eri aikajänteillä tapahtuvaa joustoa ei voida korvata muilla tekniikoilla kustannustehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. Akkuvarastointi on kallista ja lisää päästöjä vesivoimaan verrattuna.
Vesivoimatuotannon säädettävyyden mahdollisella rajoittamisella olisi kielteisiä vaikutuksia sähköjärjestelmän lisäksi myös tulvasuojelulle.
– Energiakeskustelussa asioiden mittasuhteet hämärtyvät helposti. Esimerkiksi Oulujoen yhden tunnin säätökapasiteetti on 400 megawattia. Sen korvaamiseen tarvittaisiin 400[nbsp]000 lämminvesivaraajaa, joita koko Suomesta löytyy vain 500[nbsp]000, Huttunen sanoo.
– Vesivoiman toimintaedellytyksistä on pidettävä erityistä huolta, kun yhteiskunta vastaa ilmastohaasteeseen lisäämällä sähkönkäyttöä ja esimerkiksi sähköautojen määrän lisääntyessä, hän jatkaa.
Selvityksen teki ÅF-Consult Oy.
