Keskiarvoon verrattuna suomalaiset kuljettajat ajavat enemmän ylinopeutta, väsyneinä ja kännykkä kädessä. Keskiarvoa harvemmin autoa ajetaan humaltuneena. Rattijuopumukseen myös suhtaudutaan paheksuvasti, mutta juopuneena pyöräilyyn sallivammin.
Laajassa ESRA3-tutkimuksessa selvitettiin tuoreeltaan liikennekäyttäytymistä yhteensä 39 eri maassa, joista 22 Euroopassa. Vastaajilta kysyttiin sekä heidän omasta toiminnastaan liikenteessä viimeisen 30 päivän aikana että sitä, kuinka hyväksyttävänä pitää eri asioita, vaikkapa ajamista ilman turvavyötä.
– Kun tarkastellaan riskikäyttäytymistä liikenteessä edellisen kuukauden aikana, suomalaiset ampuvat monella mittarilla tutkimuksen eurooppalaisen keskiarvon ohi. Sen sijaan suomalaiset raportoivat muita harvemmin lähtevänsä ajamaan autolla alkoholia nauttineena tai lääkkeiden oton jälkeen. Suomalaiset myös kokevat liikenteen muiden maiden keskiarvoa turvallisemmaksi riippumatta kulkuvälineestä, summaa Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Marja Pakarinen.
Ylinopeus enemmän tapa kuin poikkeus
Suomalaisten nopeusvalinnoista tutkimus maalaa vähemmän mairittelevan kuvan. Viimeisen 30 päivän aikana kolme neljästä suomalaiskuljettajasta kertoo ajaneensa ylinopeutta niin taajamassa kuin maantiellä vähintään kerran.
Tämä ylittää vastaajamaiden keskiarvon roimasti. Myös tilannenopeuden kerrotaan olleen liian kova keskiarvoa useammin.
– Liiallisen nopeuden seuraukset näkyvät Suomessa tutkijalautakuntien tutkimissa kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa, joista noin 40 prosentissa on taustalla ylinopeus tai liian suuri tilannenopeus. Tutkimuksen tuloksissa näkyy valitettavasti myös se, että Suomessa ylinopeuden ajamista pidetään huomattavasti hyväksyttävämpänä kuin muissa vastaajamaissa, Pakarinen kertoo.
Väsyneenä ajamista paheksutaan, mutta ei se ajamista estä
Suomalaiskuljettajien heikkouksina korostuvat nopeuden lisäksi kännykkä ja väsymys.
Noin 46 prosenttia suomalaiskuljettajista on viimeisen 30 päivän aikana puhunut ajaessaan kännykkään niin, että puhelinta on pidetty kädessä. Osuus on 20 prosenttiyksikköä vastaajamaiden keskiarvoa enemmän. Viestejä tai some- ja uutispäivityksiä kertoo lukeneensa 41 prosenttia suomalaisista kuljettajista.
Vajavaisella toimintakyvyllä etenee myös ratissa väsyneenä sinnittelevä kuljettaja. Edellisen kuukauden aikana lähes joka kolmas suomalainen kertoo ajaneensa niin väsyneenä, että on ollut vaikea pitää silmiä auki.
Pakarinen painottaa, että ajonaikainen kännykänkäyttö sekä väsyneenä ajaminen ovat molemmat tapoja, joista tulee opetella eroon.
– Kun onnettomuuksia ei satu tai vaaratilanteita ei huomaa, voi puhelimen vilkuilu kesken ajon vaikuttaa hallittavalta, vaikka se on kaikkea muuta.
Riskejä otetaan myös jalan, pyörällä ja sähköpotkulaudalla
ESRA3-tutkimuksessa kartoitettiin autolla ajamisen lisäksi käyttäytymistä jalan, pyörällä ja sähköpotkulaudalla.
Suomalaiset sähköpotkulautailijat ajoivat myös tutkimuksen keskiarvoa enemmän jalkakäytävällä.
Suomalaiset suhtautuivat myös verrokkimaita sallivammin juopuneena pyöräilyyn. Lähes joka neljäs pyöräilevä suomalaisvastaaja oli lähtenyt ajamaan pyörällä edellisen 30 päivän aikana, vaikka uskoi juoneensa liikaa.
