Verotietojen ja sitä kautta osoitetietojen julkisuutta syytetään lisääntyvien pommi-iskujen mahdollistamisesta Ruotsissa, kertoo The Guardian.
Lämpimänä syyskuisena yönä Uppsalan lähellä sijaitsevassa pikkukylässä asuva Soha Saad oli sohvalla torkkumassa. Hän oli juuri valmistunut opettajaksi, ja oli valvonut myöhään opintojensa takia. Yhtäkkiä asunnon ulkopuolella räjähti. Ikkunat ja seinät repeytyivät irti, ja Saad kuoli räjähdyksessä.
Viisi kuukautta myöhemmin Saadin perhe asuu edelleen hätämajoituksessa. Saad ei ollut iskun varsinainen kohde, eikä hänellä ollut jengiyhteyksiä. Pommi oli vain jätetty väärään paikkaan.
Saadin tapaus on vain yksi esimerkki pommi-iskuista, joiden määrä on kasvanut draamaattisesti. Kun vuonna 2020 Ruotsissa raportoitiin 107 pommi-iskua ja 13 iskun yritystä, nousi luku viime vuonna 149 iskuun ja 69 yritykseen.
Jengiväkivalta on eskaloitunut syksystä lähtien, ja viimeisen yhdeksän päivän aikana on raportoitu neljästä pommi-iskusta. Iskut kohdistetaan usein kilpailevien jengien jäseniin ja heidän perheisiinsä. Käytetyt pommit on rakennettu ruudista tai dynamiitista, mutta myös käsikranaatteja on käytetty.
Muissa maissa kohteiden osoitteiden selvittäminen voisi olla vaikeaa. Ruotsissa, kuten Suomessakin, verotiedot ovat kuitenkin julkisia. Niistä voi Ruotsissa kätevästi selvittää jokaisen verovelvollisen kotiosoitteen.
Siinä missä vverotietojen selvittäminen on aiemmin vaatinut puhelinsoiton verovirastoon, tarjoaa moni palvelu tietoja nykyään internetissä. Veroviraston kynnys tietojen salaamiselle on myös erittäin korkea.
Veroviraston henkilötietojen suojaamisesta vastaavan Camilla Karpin mukaan tietojen salaaminen edellyttää konkreettista uhkaa ja uhan muodostavan henkilön tai ryhmän nimeämistä. Yleensä salaus ei riitä, vaan turvallisuuden varmistaminen edellyttää muuttoa. Internetiin laitettua tietoa kun ei saa mitenkään pois.
– Voit pyytää nettisivuja poistamaan tietosi, mutta kun Google pääsee niihin käsiksi, jälki tiedoista säilyy ikuisesti, Karp huomauttaa.
Karpin mukaan salauspyyntöjen määrä on lisääntynyt viime aikoina huomattavasti.
– Ihmiset ovat peloissaan, Karp tiivistää.
Tietojen laajempi salaaminen olisi ongelmallista, sillä vuodelta 1776 peräisin oleva lehdistönvapauslaki takaa kaikille ruotsalaisille pääsyn valtion asiakirjoihin. Lain muuttaminen edellyttäisi taas muutosta perutuslakiin. Ruotsin ihmisoikeusinstituutin mukaan tietojen rajaaminen olisi myös ihmisoikeuskysymys.
Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut ihmisten osoitetietojen julkisuuden olevan ”systemaattinen uhka”. Lokakuussa hallitus ilmoitti laativansa selvityksen osoitetietojen julkisuuden rajoittamisesta.
Ihmisten osoitetietoja tarjoavan Eniro-hakupalvelun toimitusjohtajan Hosni Teque-Omeirat mukaan tietojen julkisuudella on hyvät ja huonot puolensa.
– On ymmärrettävä ruotsalaista yhteiskuntaa, jotta ymmärtää osoitetietojen julkisuuden. Elämme hyvin avoimessa yhteiskunnassa, Teque-Omeirat.
Teque-Omeirat huomauttaa myös, että pelkkä verotietojen julkisuuden rajoittaminen ei estäisi osoitetietojen saamista. Rikolliset voisivat käyttää muiden virastojen asiakirjoja selvittääkseen kohteensa osoitteen.
Yksi esitetty ratkaisu voisi olla osoitetietoja tarjoavien internet-palveluiden kieltäminen. Tällöin osoitteen selvittäminen edellyttäisi soittoa verovirastoon.
EDIT: Päivitetty klo 16.09. Tarkannettu, että verotietoihin sisältyvät osoitteet nimenomaan Ruotsissa.