Verkkouutiset

Teemu Lehtinen kehottaa verottamaan mieluummin haitallisia kuin hyödyllisiä asioita. PIXABAY

Veronmaksajien johtaja yllättää: Näitä veroja voisi kiristääkin

Teemu Lehtisen mukaan veronkiristysten yleisperiaatteen on oltava kirkas.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Kevään kehysriihen lähestyessä Petteri Orpon (kok.) hallitus joutuu miettimään lisää sopeutustoimia, sillä pelkät menoleikkaukset eivät riitä muuttamaan julkisen talouden suuntaa. Pääministeri Orpo on itsekin todennut, että osana sopeutuksia joitakin veroja joudutaan todennäköisesti korottamaan.

Veronkorotuksista ei ole toistaiseksi tehty päätöksiä, mutta niiden valmistelussa käytetään pohjana todennäköisesti valtiovarainministeriön verokartoitusta, jossa on arvioitu eri veronkorotusten vaikutuksia julkiseen talouteen.

Veronmaksajien keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pohtii blogissaan, mitä veroja voisi jopa kiristää – ja vastaavasti mitä ei.

Veronkirityksiä miettiessä yleisperiaatteen on Lehtisen mukaan oltava kirkas: verotetaan mieluummin haitallisia kuin hyödyllisiä asioita.

– Jos haluamme lisää työtä ja yrittelijäisyyttä, niitä ei pidä verottaa yhtään nykyistä ankarammin. Ansiotulojen verotusta ei siksi saa ainakaan kiristää, vaan päinvastoin on pyrittävä jatkossakin työnteon kannustamiseen veroja keventämällä, Lehtinen kirjoittaa.

Sama juttu on hänen mukaansa yritysten ja yrittäjien verotuksessa, jotka on pidettävä kiristysten ulkopuolella.

– Yhteisöverokanta pidetään siis ennallaan 20 prosentissa. Tarvittaessa sitä voi tulevaisuudessa alentaakin, mutta toistaiseksi nykyinen taso on sopiva.

Osinkoverotus on Lehtisen mukaan oma lukunsa.

– Keskustelussa kummittelee sitkeästi ajatus listaamattomien yhtiöiden osinkojen verotuksen kiristämisestä. Se olisi hallitusohjelman vastaista, eikä edes lisäisi verotuottoja.

Staattiset laskelmat osinkoverotuksen muutoksista ovat Lehtisen mielestä täysin epärealistisia, sillä yritykset ja omistajat tietenkin reagoisivat muuttuviin säädöksiin.

– Otetaan esimerkki: valtiovarainministeriön verokartoituksessa laskettiin, että verotuotot kasvaisivat staattisesti arvioituna 400 miljoonaa euroa, jos osinkoverotuksessa nettovarallisuudelle laskettu tuottoprosentti puolitettaisiin.

Lehtisen mukaan tosiasiassa tällainen muutos tuskin tuottaisi mitään, vaan päinvastoin voisi pienentää verotuottoja.

– Suuri osa listaamattomista yhtiöistä pienentäisi saman tien osingonmaksunsa puoleen, jolloin myös osingoista kertyvät verot puolittuisivat. Ei jatkoon.

Voisiko sähköveroa korottaa?

Lehtisen mukaan on myös veroja, joita voidaan kiristää. Hänen mukaansa valmisteveroista löytyy eniten mahdollisuuksia.

– Oluen verotusta on tällä vaalikaudella jostain syystä kevennetty, nyt olisi vaihteeksi kiristyksen vuoro. Myös viinin ja kossun verojen kiristäminen kohentaisi sekä valtion kassaa että kansanterveyttä. Sama koskee luonnollisesti tupakkatuotteiden verotusta.

Alkoholiverotusta ja tupakkaveroa korottamalla saataisiin hänen mukaansa helposti 200–300 miljoonaa euroa lisää verotuottoja. Tämä olisi hyvä perusta kehysriihen veronkiristyksille.

Sähköveron varovaista korottamista voisi Lehtisen mukaan lähivuosina harkita.

– Sitä ei ole korotettu yli kymmeneen vuoteen, joten veron reaaliarvo on alentunut. Vain hyvin vähäisellä neljännessentin korotuksella kilowattitunnin hintaan verotuotot kasvaisivat ensimmäisessä veroluokassa sadalla miljoonalla eurolla.

Veroasiantuntija ei lämpene arvonlisäverojen nostolle

Valtiovarainministeriön viimeisimmässä verokartoituksessa otetaan esille vaihtoehto, jossa valtion verotuloja saataisiin lisättyä arvonlisäveroja korottamalla. Lisätuloja saataisiin etenkin alennettuja arvonlisäverokantoja korottamalla.

Lehtisen mielestä arvonlisäverot kannattaisi jättää kevään kehysriihessä rauhaan.

– Hallitus päätti jo hallitusohjelmassa korottaa alimman 10 prosentin verokannan 14 prosenttiin eli samalle tasolle elintarvikkeiden kanssa. Tämä nostaa muun muassa lääkkeiden, joukkoliikenteen, liikuntapalvelujen, kulttuuritilaisuuksien ja kirjojen hintoja.

Uusi korotus 15 prosenttiin kiristäisi 250 miljoonalla eurolla sekä kaikkien mainittujen tuotteiden että jo valmiiksi kalliin ruoan verotusta.

– Tämä ei olisi hyvä täsmäkiristys, Lehtinen katsoo.

Jos arvonlisäveroja joskus tulevaisuudessa harkitaan korotettavan, on katse Lehtisen mielestä suunnattava alennetun 14 prosentin verokannan ohella myös 24 prosentin pääverokantaan.

Prosenttiyksikön korotus pääverokantaan tuottaisi 615 miljoonaa euroa ja kaikkien verokantojen korotus 865 miljoonaa euroa.

– Tämä olisi niin mittava veronkiristys, että sen miettiminen on syytä lykätä tulevaisuuteen. Silloin olisi myös vastaavasti kevennettävä toisia veroja, erityisesti ansiotulojen verotusta.

LUE MYÖS:
Ministeriön laaja selvitys: Tällaisia veronkorotuksia voi olla tiedossa

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta ,
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)