Hallituksen suunnittelemat menoleikkaukset eivät yksinään riitä muuttamaan Suomen julkisen talouden suuntaa.
MTV:n haastatteleman valtiovarainministeriön kansliapäällikön Juha Majasen mukaan aiemman kuuden miljardin euron päälle pitäisi jo tämän kevään kehysriihessä päättää kolmen miljardin euron lisäsopeutuksesta.
Lisäksi velkasuhteen kääntäminen voisi myöhemmin vaalikauden aikana vaatia hänen mukaansa edelleen 1-2 lisämiljardia.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) laski aiemmin, että kolmen miljardin euron lisäsäästöt tarvitaan vaalikauden aikana. Myös pääministeri Petteri Orpo (kok.) on todennut, että hallitus joutuu nostamaan ”joitakin veroja”.
Lisäsopeutustoimista päätetään tämän kevään aikana.
Valtiovarainministeriön viimeisimmässä verokartoituksessa on läpikäyty vaihtoehtoja verotulojen kasvattamiseksi. Tätä kartoitusta todennäköisesti tullaan käyttämään pohjana tulevien veronkorotusten valmistelussa.
Alla on lueteltuna vaihtoehtoisia veronkorotuksia, joilla ministeriö arvelee olevan myönteistä vaikutusta julkisen talouden tilaan.
Alennettujen verokantojen poisto toisi vuodessa miljardituotot
Arvonlisäveroon tehtävät korotukset tulisi kartoituksen mukaan kohdistaa ensisijaisesti alennettuihin verokantoihin. Näitä ovat tuotteet ja palvelut, joiden verokanta on 10 tai 14 prosenttia yleisen 24 prosentin verokannan sijaan. Valtiovarainministeri Purra on jo aiemmin puhunut ruoan arvonlisäveron nostamisen mahdollisuudesta osana sopeutustoimia.
Esimerkiksi yleisen verokannan korottaminen yhdellä prosenttiyksiköllä kasvattaisi kartoituksen mukaan valtion verotuloja arviolta 615 miljoonaa euroa vuoden 2024 tasossa. Saman suuruusluokan verotuottoon päästäisiin esimerkiksi korottamalla 10 prosentin verokanta 13 prosenttiin ja 14 prosentin verokanta 16 prosenttiin tai korottamalla 10 prosentin verokanta 21 prosenttiin tai 14 prosentin verokanta 17 prosenttiin.
Verotulojen kasvattaminen noin 800 miljoonalla eurolla voitaisiin toteuttaa korottamalla molempia alennettuja verokantoja kolme prosenttiyksikköä tai korottamalla ainoastaan 14 prosentin verokanta 18 prosenttiin.
Jos tavoiteltaisiin noin 900 miljoonan euron verotuoton lisäystä, voitaisiin se saavuttaa korottamalla 10 prosentin verokanta 15 prosenttiin ja 14 prosentin verokanta 17 prosenttiin tai korottamalla 10 prosentin verokanta 12 prosenttiin ja 14 prosentin verokanta 18 prosenttiin.
Kaikkien verokantojen yhdistäminen 24 prosenttiin kasvattaisi verotuottoja arviolta 2 800 miljoonaa euroa vuositasolla.
Valtiovarainministeriö huomauttaa, että verotuloja olisi teoriassa mahdollista kasvattaa myös laajentamalla arvonlisäveron veropohjaa. EU:n arvonlisäverodirektiivi kuitenkin edellyttää jäsenmaita pitämään tietyt tavarat ja palvelut kokonaan veropohjan ulkopuolella.
Veropohjan ulkopuolelle on säädetty terveyden- ja sairaanhoito, sosiaalihuolto ja koulutus, rahoitus- ja vakuutuspalvelut, kiinteistöjen myynti ja vuokraaminen sekä rahapelit.
Kiinteistöveron kiristykset mahdollisia
Julkisen talouden tasapainoa voitaisiin ministeriön mukaan parantaa kiinteistöverotusta kiristämällä. Kiristykset olisi perusteltua kohdentaa maapohjien kiinteistöverotukseen. Tämä edellyttäisi maapohjien verokannan eriyttämistä yleisestä kiinteistöverokannasta.
Maapohjien kiinteistöveron kiristäminen aiheuttaisi kartoituksen mukaan vähemmän haittoja kuin vastaavan veron kerääminen muista verolajeista.
Verotuksen oikeudenmukaisuuden ja läpinäkyvyyden parantamiseksi kiinteistöjen arvostamisen uudistushanke olisi ministeriön mukaan hyvä toteuttaa ennen verotuksen kiristämistä.
Mikäli kiinteistöjen arvostamista koskevaa uudistusta ei toteuteta, maapohjien kiinteistöveroa voidaan korottaa myös nykyisellä veropohjalla, sillä kiinteistöveron hyvän veron ominaisuudet eivät riipu arvostusmenetelmästä.
Tupakka- ja alkoholiveroon voi tulla lisää kiristyksiä
Ministeriö ottaa kartoituksessa esiin myös valmiste- ja haittaverojen nostamisen. Esimerkiksi tupakkaveroon voisi ministeriön mukaan tehdä esimerkiksi korotuksen, joka vastaisi vuosina 2016–2023 tehtyjen veronkorotusten vuositasolla aiheuttamaa hinnannousua.
Veronkorotuksen painotuksissa eri tuoteryhmiin tulisi huomioida kunkin tuoteryhmän veropohjan viimeaikainen kehitys. Jos veronkorotuksella tavoiteltaisiin tupakka-askin hinnannousua kahdella eurolla, tuottaisi tämä riippuen veronkorotuksen painotuksesta eri tuoteryhmien välillä arviolta noin 150–200 miljoonan euron lisäverotuoton verrattuna tilanteeseen, jossa veronkorotusta ei tehtäisi.
Veronkorotus voitaisiin ministeriön mukaan toteuttaa viimeaikaiseen tapaan puolivuosittain kahdeksassa osassa vuosina 2024–2027.
Tupakkalain tavoitteena on tupakkatuotteiden ja muiden nikotiinituotteiden käytön loppuminen. Ministeriö huomauttaa, että jos tupakan kulutus vähenee tavoitteiden mukaisesti, myös verotuoton lisäykset jäävät pienemmiksi.
Ministeriön mukaan verotuloja voitaisiin kasvattaa sitomalla alkoholiverotasot kuluttajahintaindeksiin tai ansiohintaindeksiin.
Toinen vaihtoehto olisi tehdä yhtä suuri korotus kaikille alkoholijuomaryhmille. Esimerkiksi alkoholiveron korotus, joka kasvattaisi verotuottoa noin 100 miljoonalla eurolla verrattuna tilanteeseen, jossa korotusta ei tehtäisi, voitaisiin toteuttaa niin, että korotus olisi absoluuttista alkoholia kohden yhtä suuri kaikissa juomaryhmissä.
Tämä tarkoittaisi ministeriön mukaan keskimäärin noin kymmenen prosentin veronkorotusta, ja oluelle noin 0,2 euron, viinille 0,6 euron ja väkeville 1,6 euron hinnankorotusta litraa kohti.
Yhtenä vaihtoehtona ministeriö näkee pienpanimoalennuksen poistaminen, pienentämisen tai rajaamisen niin sanotun käsityöläisoluen valmistajiin. Tuen poistaminen kasvattaisi verotuottoa 17 miljoonaa euroa.
Valmisteverot voidaan sidota indeksiin
Yhdeksi keinoksi ministeriö mainitsee myös valmisteverojen indeksoinnin. Esimerkiksi ennustetun kuluttajahinta- tai ansiotasoindeksin mukaiset tarkistukset valmisteveroihin (pois lukien tupakkavero) ja ajoneuvoveroon nostaisivat verotuloja vuoden 2027 tasossa noin 0,5–0,8 miljardia euroa.
Indeksikorotusten lisäksi valmisteverotasoja voidaan korottaa ja veropohjia laajentaa terveys-, ilmasto- tai ympäristötavoitteiden edistämiseksi, mutta tällöin veronkorotukset on ministeriön mukaan syytä toteuttaa ensisijaisesti ohjaustarpeen lähtökohdista käsin.
Ministeriö huomauttaa, että vero-ohjausta ylläpitävillä tai lisäävillä veronkorotuksilla ei voida kuitenkaan estää verotuottojen alenemista pidemmällä aikavälillä, sillä veronkorotukset entisestään kiihdyttävät veropohjien supistumista.
Työn ja yrityksen verotusta ei kiristetä
Sen sijaan työn ja yrityksen verotukseen ministeriö ei esitä kiristyksiä. Tämä johtuu siitä, että ministeriön mukaan yritysverotusta ja työn verotusta voidaan pitää talouskasvun ja työllisyyden kannalta suhteellisesti haitallisempina veromuotoina, minkä vuoksi verotuottojen kasvattamista olisi perusteltua etsiä ensisijaisesti muista lähteistä.
Pääomatuloverotuksen mahdollisia muutoksia tulisi arvioida osana yritys- ja osinkoverotuksen kokonaisuutta. Varainsiirtoverotuksen suurilla kiristyksillä saattaisi olla haitallisia vaikutuksia asuntomarkkinoihin.
Uudistusten ulkopuolelle on jäämättä todennäköisesti myös listaamattomien osinkoverojen kiristys. Valtiovarainministeriö sekä monet tutkijat ja työryhmät ovat ehdottaneet listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen kiristämistä, mutta kokoomus on vastustanut esitystä.