Kiinteistöverotuksen uudistus on palautettava perusteelliseen jatkovalmisteluun, jotta sen huomattavat puutteet voidaan korjata ja jotta koko esitystä on mahdollista arvioida kattavien ja luotettavien vaikutusarvioiden pohjalta. Korjausten ja vaikutusarvioiden edellyttämä aika huomioiden luonnosteltu uudistus on syytä lykätä ensi vaalikaudelle, toteaa Veronmaksajain Keskusliitto antamassaan lausunnossa valtiovarainministeriön luonnoksesta kiinteistöverotuksen arvostamisuudistukseksi.
Ensinnäkin luonnosteltu uudistus olisi hallitusohjelman vastainen. Hallitusohjelman mukaan ”uudistus ei saa johtaa kohtuuttomiin muutoksiin kenenkään kiinteistöverossa ja sitä arvioidaan tästä näkökulmasta ennen kuin se annetaan”. Kumpikaan ehto ei ministeriön luonnoksessa toteudu, sanoo Veronmaksjat.
– Asumisen verotus kiristyisi jopa luonnoksen arvioiden mukaan sadoilla tuhansilla kansalaisilla jopa sadoilla euroilla vuodessa. Lisäksi on varteenotettava riski verotuksen kiristymisestä vielä huomattavasti laajemmin ja enemmän, kuin luonnoksessa on arvioitu.
Niin ikään alueelliset vaikutusarviot on tehty vain karkeasti postinumeroalueittain.
– Näinkin tarkasteltuna keskimääräiset muutokset ovat huolestuttavan suuria. Postinumeroalueiden sisäisistä eroista ei kuitenkaan tiedetä mitään, yksittäisistä kiinteistöistä puhumattakaan. Puutteellisten vaikutusarvioiden pohjalta ei näin laajamittaista ja kaikkia kansalaisia koskevaa verouudistusta pidä säätää, Veronmaksajat toteaa.
Vaikutusarvioiden pohjana on lisäksi epärealistinen oletus, että kaikki kunnat muuttaisivat omatoimisesti kiinteistöveroprosenttejaan laskennallisten arvostusmuutosten perusteella.
– Kuntien päätäntävaltaa omien kiinteistöveroprosenttiensa asettamisessa ei kuitenkaan esitetä rajattavaksi mitenkään edes uudistuksen voimaantulovuonna. Tämä poikkeaa esimerkiksi sote-uudistuksessa noudatetusta menettelystä, jossa kunnat eivät saa päättää kunnallisveroprosenttejaan sote-uudistuksen astuessa voimaan.
Verotuksen kiristymisen hillitsemiseksi on esitetty tehotonta muutosrajoitinta, joka on lisäksi rajattu vain kolmeksi vuodeksi. Mikäli kiinteistöverotuksen arvostusuudistus halutaan tulevaisuudessa toteuttaa kaikkien kiinteistönomistajien kannalta kohtuullisesti, verojen kiristymistä on hillittävä huomattavasti esitettyä voimakkaammin tiukalla ja pysyvällä muutosrajoittimella.
Veronmaksajain mukaan luonnoksen puutteellisten tarkastelujen perusteella on mahdotonta arvioida, kuinka hyvin luonnoksessa esitetyllä kiinteistöjen arvostusmenetelmällä ja hinta-aineistolla onnistutaan käytännössä selvittämään kiinteistöjen käyvät arvot riittävällä tarkkuudella.
– Mikäli uusi arvostusmenetelmä on käytännössä epätarkka, voi se helposti johtaa kohtuuttomaan yliverotukseen yksittäistapauksissa.
Huomattava ongelma on myös odotettavissa oleva oikaisuvaatimusten räjähdysmäinen kasvu ja niiden käsittelyn paha ruuhkautuminen, mikäli uudistus toteutettaisiin luonnoksen mukaisella aikataululla ja puutteellisiin arvioihin perustuen.
Uudistus myös kiristäisi sukupolvenvaihdosten perintö- ja lahjaverotusta, mutta näitä vaikutuksia ei ole luonnoksessa pystytty arvioimaan.
– Kaavaillun uudistuksen heijastusvaikutukset muuhun verotukseen on selvitettävä huomattavasti perusteellisemmin, Veronmaksajat vaatii.
Hallitusohjelman mukaan ”kiinteistöverouudistuksen yhteydessä selvitetään, miten verovelvollisen alhainen maksukyky voidaan ottaa huomioon”. Luonnos ei kuitenkaan sisällä mitään esitystä verovelvollisen maksukyvyn huomioimisesta.
Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää kaikkiaan valtiovarainministeriön luonnoksen puutteita niin mittavina, että koko uudistusta on syytä lykätä sekä kuntien että kansalaisten kannalta turvallisempaan ajankohtaan. Hätäilyyn ei ole mitään syytä.
– Luonnos on keskentekoinen. Riittävä lisäaika tarvitaan uudistuksen huolelliseen jatkovalmisteluun, puutteiden korjaamiseen ja vaikutusten kunnolliseen selvittämiseen.
Kiinteistöverotusta on kehitettävä niin, että tuleva uudistus on laajasti hyväksyttävissä ja kestää aikaa.
– Tätä kansalaisiin hyvin laajasti vaikuttavaa uudistusta ei tule yrittää hätäisesti säätää enää kuluvalla vaalikaudella, Lehtinen katsoo.
