Viranomaisille jaetun ohjeen perusteella esimerkiksi sairaiden, väkivallan uhrien tai selkeästi alaikäisten henkilöiden turvapaikkahakemuksia otettaisiin todennäköisesti vastaan itärajalla suluista huolimatta.
Rajavartiolaitoksen esikunta ohjeisti marraskuun puolivälissä rajaviranomaisia siitä, miten ”erityisen haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt” tulee tunnistaa tilanteessa, jossa turvapaikanhakua keskitetään. Käytännössä kyse on siis itärajan tilanteesta ja raja-asemien sulkemisesta. Rajavartiolaitoksen Verkkouutisille antaman tiedon mukaan kyse on samasta ohjeesta, johon viitattiin koko itärajan sulkua koskeneessa hallituksen tiedotustilaisuudessa.
Hallitus tiedotti itärajan sulkemisesta kahdeksi viikoksi marraskuun 28. päivänä. Syynä oli rajan kärjistynyt tilanne Venäjän Suomeen masinoimien tulijoiden takia. Rajavartiolaitoksen raja- ja meriosaston päällikkö, kenraalimajuri Matti Sarasmaalta kysyttiin sulkupäätöstä käsitelleessä tiedotustilaisuudessa, mitä viranomaiset tekisivät tilanteessa, jossa tulijoita saapuu pakkasessa rajalle siitä huolimatta, ettei turvapaikkahakemuksia oteta asemilla vastaan. Sarasmaa vastasi, että rajaviranomaisille on jaettu ”seikkaperäiset toimintaohjeet” tämän varalle. Tarkemmin asiaa ei avattu.
Verkkouutiset on saanut Sarasmaan mainitseman ohjeen tietopyynnöllä. Se on annettu marraskuun 17. päivänä.
– Ohjeen tarkoituksena on tukea Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköitä erityisen haavoittuvassa asemassa olevien tunnistamisessa kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten keskittämistilanteessa, asiakirjassa kerrotaan.
Ohjeessa todetaan, että mikäli se on ”yksittäisessä tapauksessa ristiriidassa perustuslain, muun lain, muiden velvoittavien normien tai kansainvälisten velvoitteiden kanssa, ohjetta ei tule soveltaa”.
Asiakirjassa selvitetään ensin haavoittuvuuden käsitettä kansainvälisen suojelun yhteydessä sekä avataan, ketkä pääsääntöisesti voivat olla haavoittuvassa asemassa.
– Haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt saattavat tarvita tukitoimia eri vaiheissa kansainvälisen suojelun prosessia. Tämän vuoksi on tärkeää, että heidät tunnistetaan mahdollisimman nopeasti, jotta heidän tuen tarpeensa kyetään arvioimaan ja he pystyvät nauttimaan heille kuuluvista oikeuksista jokaisessa prosessin vaiheessa. Haavoittuvuuden tunnistaminen voi jossain tilanteissa olla edellytys sille, että henkilöllä on tosiasiallinen mahdollisuus jättää turvapaikkahakemus ja päästä täysimääräisesti osalliseksi prosessia, ohjeessa avataan.
Sitten käsitellään sitä, miten erityisen haavoittuvassa asemassa oleva henkilö tunnistetaan.
Ohjeessa muun muassa sanotaan, että vaikka turvapaikanhaku olisikin keskitetty yhdelle tai useammalle rajanylityspaikalle, voidaan hakemus yksittäisessä tapauksessa ottaa vastaan muuallakin, ”ottaen huomioon lasten, vammaisten ja muiden erityisen haavoittuvassa asemassa olevien oikeudet”. Asiakirjassa huomautetaan, ettei lainsäädännössä tarkemmin määritellä sitä, kuka on erityisen haavoittuvassa asemassa oleva henkilö.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
– Turvapaikanhakijoiden voidaan katsoa jo lähtökohtaisesti olevan haavoittuvassa asemassa. Erityisen haavoittuvassa asemassa kansainvälisen suojelun hakemisen keskittämistilanteessa voidaan katsoa olevan niiden, joilla ei ole tosiasiallista mahdollisuutta erityisen haavoittuvan asemansa vuoksi siirtyä rajanylityspaikalle, jolle kansainvälisen suojelun hakeminen on keskitetty. Haavoittuva asema voi aiheuttaa esimerkiksi sen, että siirtyminen on matkan vaivalloisuuden vuoksi kohtuuttoman vaikeaa, henkilö ei vammansa tai luku- ja kirjoitustaidottomuutensa takia kykene ymmärtämään annettuja ohjeita tai siirtyminen olisi hänelle jollain muulla tavalla, kuten muiden mukana siirtyvien ihmisten aiheuttaman uhkan vuoksi vaarallista, rajaviranomaisia ohjeistetaan.
Välineellistetyn maahantulon tilanteissa, eli itärajan kaltaisissa tapauksissa, joissa tulijoita järjestetään rajalle, on ohjeen mukaan ”otettava huomioon henkilön tosiasialliset mahdollisuudet siirtyä rajanylityspaikalle, jonne kansainvälisen suojelun hakeminen on keskitetty”.
– Tilanteessa, jossa välineellistettyä maahantuloa hyväksikäyttävä taho pyrkii aktiivisesti estämään ihmisten liikkumisen alueellaan, voi henkilön olla tosiasiassa mahdotonta siirtyä kansainvälisen suojelun hakemista varten avoimelle rajanylityspaikalle, asiakirjassa jatketaan.
Ohjeessa todetaan lähtökohtana, että ”selkeästi alaikäiset henkilöt ovat aina erityisen haavoittuvassa asemassa”.
– Tällaisten henkilöiden kohdalla on erityisen tärkeää varmistua siitä, että he pääsevät viipymättä turvapaikkamenettelyyn. Tämä korostuu yksin liikkuvien lasten ja nuorten osalta, mutta tulee ottaa huomioon myös aikuisten seurassa liikkuvien lasten ja nuorten osalta.
Erityisen haavoittuvien henkilöiden tunnistamisen haasteiden kerrotaan liittyvän erityisesti siihen, ettei haavoittuva asema aina näy ihmisestä päällepäin, eikä haavoittuva henkilö aina itse osaa tunnistaa tai ilmaista haavoittuvuuttaan.
Viranomaisia ohjeistetaan perustamaan arvionsa tulijan tilanteesta kaikkiin saatavilla oleviin seikkoihin.
– Haavoittuvuuden arviointi voi perustua turvapaikanhakijasta ulkoisesti tehtyjen havaintojen lisäksi esimerkiksi virkamiehen käytössä olevaan tietoon olosuhteista, kulkuyhteyksistä ja käsillä olevasta tilanteesta.
– Tilanteen niin salliessa, erityisen haavoittuvien henkilöiden tunnistamisessa tulee tarvittaessa pyrkiä kommunikoimaan suoraan henkilöiden kanssa kielellä, jota he kykenevät ymmärtämään. Tunnistamisessa tulee myös pyrkiä hyödyntämään ajantasaisia maatietoja sekä muita viranomaisten tietoja maahantuloon liittyvistä ilmiöistä.