Ukrainaan kohdistuvalla ”sotilaallisella erikoisoperaatiolla” on Venäjällä julkaistujen mielipidemittausten mukaan kansalaisten selvän enemmistön vahva tuki. Riippumatta siitä, mikä taho yksittäisen kyselyn on toteuttanut, havaittavissa on venäläistutkija Igor Gretskin mukaan yksi selvä trendi: mitä vanhemmasta vastaajasta on kyse, sitä todennäköisemmin hän Vladimir Putinin käynnistämää ”erikoisoperaatiota” kannattaa.
Nämä eläkeikäiset tai eläkeikää lähenevät ikäluokat – yhteensä runsaat 43 miljoonaa ihmistä – muodostavat hänen mukaansa toisen Venäjän kahdesta suurimmasta ikäryhmästä.
– Heidän näkemyksensä ovat muotoutuneet pääasiassa ”brežneviläisen vakauden” kaudella. Heidät erottaa muusta venäläisestä yhteiskunnasta poliittinen passiivisuus ja voimakas turvautuminen valtioon, jonka odotettiin neuvostoaikana kykenevän vastaamaan lähes kaikkiin tarpeisiin työllisyydestä ja koulutuksesta asumiseen ja päiväkoteihin, Viron kansainvälisessä puolustustutkimuskeskuksessa (ICDS) työskentelevä tohtori Gretski kirjoittaa tuoreessa raportissaan.
– Neuvostoliiton romahdettua vuonna 1991, Neuvostoliiton jäykkä ja tehoton sosiaaliturvajärjestelmä katosi. Heidän oli opittava huolehtimaan itsestään ja kilpailemaan asioista, joiden saatavuus näytti olevan vielä vähän aikaa sitten taattu. Kaiken kaikkiaan vanhempi neuvostoajan sukupolvi – toisen maailmansodan jälkeiset suuret ikäluokat – kulki eteenpäin taakseen katsoen, tuijottaen kohti menneisyyttä, joka tuntui heistä kadotetulta paratiisilta arvaamattomaan nykyhetkeen verrattuna, hän toteaa.
Nuoriso suhtautuu toisin
Tämä ”viimeinen neuvostosukupolvi” ei Gretskin mukaan ole milloinkaan sopeutunut siihen, että Neuvostoliittoa ei enää ole, ja suhtautuu edelleen äärimmäisen skeptisesti niihin kansakuntiin, jotka saavuttivat itsenäisyytensä sen romahduksen myötä.
– Ei ole yllättävää, että 90 prosenttia 55 vuotta täyttäneistä venäläisistä tervehti vuonna 2014 ilolla Krimin liittämistä Venäjään. Myös Putinin Ukrainaa vastaan käymää sotaa tämä sukupolvi tarkastelee vanhojen neuvostoideologian stereotypioiden valossa. He eivät ole koskaan suhtautuneet Ukrainaan aidosti ulkomaana, vaan pitäneet sitä pikemminkin alueena, joka on vain tilapäisesti irtautunut aiemmasta kotimaastaan, Gretski sanoo.
Itsevaltaisen hallintonsa oikeuttamiseksi Vladimir Putin on hänen mukaansa menestyksellisesti hyödyntänyt tämän vanhemman sukupolven pelkoja ja traumoja valtakautensa alusta alkaen. Nuorten keskuudessa Putiniin ja tämän ”erikoisoperaatioon” suhtaudutaan huomattavasti epäilevämmin.
– Propaganda ei heihin niin tehoa, sillä he hakevat uutisensa yhä enemmän digitaalisesta ja sosiaalisesta mediasta, eivät televisiosta. Venäläinen nuoriso vierastaa Vladimir Putinin ylenpalttista konservatismia – heidän silmissään hän ei ole johtaja eikä tule koskaan olemaankaan, Gretski toteaa.