Pankkikorttien sulkeminen ja mobiilinetin runsaat häiriöt ovat saaneet venäläiset palaamaan käteisen käyttöön. Tammikuussa 2026 venäläiset pankkiasiakkaat nostivat tileiltään yli 1,6 biljoonaa eli miljoona kertaa miljoonaa ruplaa, mikä on ennätys sitten maaliskuun 2022, jolloin nostettiin 2,1 biljoonaa ruplaa.
Euroissa summat vastaavat runsasta 17 miljardia euroa ja 22 miljardia euroa.
Samaan aikaan tammikuussa 2026 venäläiset tallettivat tileilleen vain 468 miljardia ruplaa eli alle viisi miljardia euroa, mikä on alle kolmannes nostetusta summasta. Tämä käy ilmi Venäjän keskuspankin julkaisemista tiedoista, joista kertoo Moscow Times.
Pankkijärjestelmästä virtasi tammikuussa ulos siis yhteensä noin 1,1 biljoonaa ruplaa eli euroissa noin 11 miljardia käteistä. Paluu paperiseteleihin voi viitata kasvavaan epäluottamukseen pankki- ja maksujärjestelmiä kohtaan, sanoo Aleksandr Abramov, valtiollisen talousyliopisto RANEPA:n institutionaalisten ja rahoitusmarkkinoiden analyysiyksikön johtaja.
–Tällaiset tuntemukset ovat olleet Venäjällä käytännössä ennenkuulumattomia 2000-luvun puolivälin jälkeen, Abramov sanoi Moscow Timesille.
Myös Gaidar-instituutin rahapolitiikan tutkimusyksikön johtaja Jevgeni Gorjunov kommentoi Moscow Timesille, että tulevaisuudessa jatkuvien viestintä- ja internet-ongelmien vuoksi yleisön käteisen kysyntä voi kasvaa. Gorjunov huomautti, että jos varojen ulosvirtaus pankeista muuttuu trendiksi, se uhkaa pankkijärjestelmän vakautta. Rahavirrat ovat niin suuria, että ne voivat vaikuttaa inflaatioon ja Venäjän keskuspankin tulevaan politiikkaan.
Venäjä ryhtyi sulkemaan pankkikortteja ja tilejä massoittain tammikuun alussa. Perusteluna oli petostorjunta. Moscow Times kertoi tuolloin, että jopa 2–3 miljoonan venäläisen pankkiasiakkaan asiakkuus on saatettu sulkea tilapäisesti pelkästään tammikuun alussa. Määrä vastaa 1–2 prosenttia kaikista pankkiasiakkaista. Samoihin aikoihin Venäjän keskuspankki ilmoitti, että vuoden 2025 keväällä alkaneiden säännöllisten, kymmeniin alueisiin vaikuttavien internet-katkosten johdosta venäläiset olivat alkaneet nosta käteistä rahaa yhä useammin.
Viime kesänä Venäjän liittovaltion verovirasto (FTS) teki kohdennettuja korttitarkastuksia epäilyttävien tapahtumien varalta. Samalla se valvoi henkilökohtaisen tuloveron ja yksinyrittäjien veronkiertoa. Sijoitusyhtiö Rikom-Trust kertoi tuolloin, että venäläisten suhtautuminen veroviranomaisten valvontaan muuttui varauksellisemmaksi.
Samalla käteisen kysynnän kasvaessa pankit ovat ryhtyneet jo viime vuonna rajoittamaan käteisnostoja. Sisäministeriö on ehdottanut pankkikonttorien käteisnostorajaksi 50 000 ruplaa eli runsaat 500 euroa jos herää epäily, että asiakas on huijauksen uhrina. Pankit ovat kannattaneet nostorajaa.