Syyskuussa vain kahdeksan maata osti venäläistä vehnää, kun viime vuonna ostajia oli 26.
Asiasta kertoo Ukrainan ulkomaantiedustelupalvelu SZR Armyinformin mukaan.
Heinäkuussa ero oli paljon pienempi, sillä 23 maata osti venäläistä viljaa verrattuna 27:ään vuotta aiemmin. Mutta Asovanmeren laivaliikenteen rajoitusten jälkeen ostajien määrä alkoi nopeasti laskea.
Elokuussa niitä oli jäljellä 16 verrattuna viime vuonna 43:een, ja kuun puolivälissä Asavanmeren-Mustanmeren altaan satamat lopettivat lähes kokonaan viljan kuljetuksen. Venäjä ohjasi osan viennistä Itämeren kautta, mutta tappioita ei voitu korvata.
Ulkomaantiedustelupalvelu ennustaa, että Venäjä saattaa viedä noin miljoona tonnia vehnää koko syyskuun aikana. Vertailun vuoksi viime vuoden syyskuussa toimituksia oli 5,7 miljoonaa tonnia.
Venäjän viljan pääasialliset maahantuojat vähentävät myös ostojaan.
Syyskuun toisella vuosikymmenellä Egypti sai 81 000 tonnia eli 3,6 kertaa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kenia osti 50 000 tonnia, mikä on 2,3 kertaa vähemmän ja Jemen — 32 000 tonnia eli 1,6 kertaa vähemmän.
Vientiongelmat ovat jo iskemässä myös Venäjän kotimarkkinoihin. SZR:n mukaan viljan hinnat laskivat 20–30 prosenttia alle kannattavuustason.
Tilannetta monimutkaistaa myös seuraavaan sadonkorjuuseen valmistautuminen.
Syyskuun 18. päivään mennessä Venäjällä kylvettiin talviviljelyä 6,1 miljoonaa hehtaaria verrattuna viime vuoden 7,1 miljoonaan. Kylvöaste on 14 prosenttia alhaisempi kuin viime vuonna ja on 25 prosenttia jäljessä viimeisen viiden vuoden keskiarvosta.
SZR:n mukaan tämä on huonoin tulos ainakin sitten vuoden 2013. Samaan aikaan noin 90 prosenttia Venäjän talviviljojen alasta on vehnää.
Ongelma ulottuu jo paljon logistiikan ulkopuolelle: Venäjä menettää samanaikaisesti ostajia, vientimääriä ja tuotannon kannattavuutta ja heikompi kylvökausi luo lisäriskejä seuraavalle kaudelle.