Venäläisanalyytikko Mihail Krutihinin mukaan energian tuotannon ja käytön pitkän aikavälin kehitys ja öljyn tuotannon kasvu voivat olla kuolinisku Venäjän valtion budjetille ja öljyntuottajien laajennetulle OPEC+ -ryhmälle. Öljyn ja kaasun myynnin tulot kattavat tällä hetkellä tiettävästi noin 30 prosenttia Venäjän valtion tuloista. Korkeimmillaan osuus on ollut 50 prosentin luokkaa.
Krutihin sanoo Venäjään keskittyvän The Insiderin analyysissään, että asiaa tulisi tarkastella juurikin pitkällä tähtäimellä.
– On keskityttävä öljyn hinnan pitkän tähtäimen trendiin, ei lyhyen aikavälin muutoksiin, jotka voivat aiheutua poliittisista tapahtumista, sotilaallisista konflikteista, finanssimarkkinoista tai jopa kauppariidoista (elleivät ne eskaloidu globaaliksi kauppasodaksi), asiantuntija kirjoittaa.
Mihail Krutihin muistuttaa öljymarkkinoiden toimivan yksinkertaisesti kysynnän ja tarjonnan lain mukaisesti. Hän kehottaa aloittamaan tarkastelun toukokuusta 2022. Brent-raakaöljyn barrelihinta oli tuolloin käytännössä toipunut koronapandemian ajan pudotuksesta ja noussut parhaimmillaan 120 dollariin. Tämän vuoden huhtikuussa barrelin hinta pyöri 65 dollarin tuntumassa.
– Suunta on yleisesti alaspäin. Kaikki ennusteet kysynnästä ja tarjonnasta lähitulevaisuudessa ovat samalla linjalla: vajetta ei ole nähtävissä eikä siksi ole mitään syytä olettaa, että öljystä tulee kalliimpaa maailmanmarkkinoilla. Päinvastoin horisontissa näkyy yhä alempia hintoja, Krutihin sanoo.
Hänen mukaansa öljyn kysyntä maailmanmarkkinoilla on laskussa monesta syystä. Hän listaa esimerkiksi liikenteen raivokkaan sähköistymisen Kiinassa ja pian myös Intiassa. Myös yleinen siirtymä vihreään energiaan ja öljypohjaisten polttoaineiden korvaaminen kaasulla näkyvät. Krutihin huomauttaa, että niin teollisuuden kuin kotitalouksien energiatehokkuuden parantuminen vähentää omalta osaltaan öljyn kysyntää. Kiinan talouskasvun hidastuminenkin iskee öljykauppaan.
– Tänä vuonna näitä pitkän aikavälin trendejä on vauhdittanut uusi voima: Yhdysvaltain aggressiivinen kauppapolitiikka. Donald Trumpin aloittama kauppasota ei ole vielä laukaissut maailmanlaajuista taantumaa, mutta se on ruokkinut syvää epävarmuutta.
Mihail Krutihinin mukaan globaalien tuotantoketjujen ja teollisen yhteistyön rikkoutuminen voisi johtaa suuren luokan lamaan ja samalla energian kysynnän vähenemiseen.
– Maailma voi vielä päätyä tilanteeseen, jossa se tarvitsee paljon vähemmän öljyä kuin vain kuukausia aiemmin luultiin.
Edessä voi asiantuntijan mukaan olla halvalla öljyllä kyllästetty markkina ja hintasota.
Tilanne olisi erityisen vaarallinen Venäjälle, jonka öljyn tuotantokustannukset ovat korkeat ja joka tarvitsee energiaviennin tuloja valtion budjetin ja kalliin hyökkäyssodan kannattelemiseksi.
