Budjettipäällikkö: Sopeutustoimet vahvistavat julkista taloutta neljällä miljardilla

Tulevien vaalikausien finanssipolitiikassa olisi varauduttava ennakoimattomiin menotarpeisiin, Mika Niemelä muistuttaa.
Vaalikauden aikana tehdyt päätökset vahvistavat julkisen talouden rahoitusasemaa nettona arviolta noin neljällä miljardilla eurolla vuonna 2027., LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER
Vaalikauden aikana tehdyt päätökset vahvistavat julkisen talouden rahoitusasemaa nettona arviolta noin neljällä miljardilla eurolla vuonna 2027., LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelän mukaan hallituksen vaalikauden aikana tekemät ja realisoituvat päätökset vahvistavat julkisen talouden rahoitusasemaa nettona arviolta noin neljällä miljardilla eurolla vuonna 2027. Niemelä kirjoittaa asiasta VM:n sivuilla julkaistussa kolumnissa.

Arvio on selvästi pienempi kuin hallituksen päättämien sopeutustoimien kokonaismittaluokka. Hallitus on päättänyt vaalikauden aikana toimista, joiden on määrä vahvistaa julkista taloutta noin kymmenellä miljardilla eurolla vuoden 2027 tasolla.

Tästä kokonaisuudesta suoria julkisen talouden rahoitusasemaan vaikuttavia menoleikkauksia ja veronkiristyksiä on yhteensä noin 6,5 miljardia euroa. Lisäksi kokonaisuuteen sisältyy hyvinvointialueiden omia talouden vahvistamistoimia noin 0,9 miljardin euron edestä sekä työllisyyttä lisääviä toimia, joiden vaikutukseksi arvioidaan noin 2,5 miljardia euroa.

Niemelän mukaan päätettyjen toimien mittaluokka on suuri, mutta ne eivät vahvista julkisen talouden rahoitusasemaa täysimääräisesti vielä hallituskauden loppuun mennessä. Vuonna 2027 alijäämää pienentävät valtion suorat sopeutustoimet ja hyvinvointialueiden talouden vahvistaminen. Työllisyystoimien julkista taloutta vahvistava vaikutus on sen sijaan viivästynyt heikon suhdannetilanteen vuoksi hallituskauden jälkeiseen aikaan.

Sopeutuksen nettovaikutusta pienentävät hallituskauden aikana päätetyt uudet toimet. Keväällä 2025 päätetty kasvupaketti heikentää julkista taloutta vaalikauden aikana, vaikka sen odotetaan vahvistavan taloutta pidemmällä aikavälillä. Lisäksi hallitusohjelman investointiohjelman noin 0,8 miljardin euron menot sekä Suomen runsaan 0,4 miljardin euron tuki Ukrainalle heikentävät rahoitusasemaa väliaikaisesti vuonna 2027.

Niemelä muistuttaa, että jos mukaan lasketaan myös sosiaaliturvamaksujen muutokset, kuten työttömyysvakuutusmaksun muutokset, hallituksen päätösperäisten toimien julkista taloutta vahvistava vaikutus pienenee julkisen talouden suunnitelman mukaisesti noin 2,8 miljardiin euroon vuonna 2027.

Niemelä katsoo, että hallitus on kokonaisuutena päättänyt mittavasta sopeutuksesta, talouskasvun edellytyksiä parantavista toimista sekä suurista turvallisuusmenoista Nato-sitoumusten mukaisesti. Hänen mukaansa julkisen talouden pitkään jatkuneen heikon kehityksen kääntäminen vie aikaa, ja tulevien vaalikausien finanssipolitiikassa olisi varauduttava myös ennakoimattomiin menotarpeisiin.

Investointien arvo nousee 10,7 miljardiin.
Talouskasvu kiihtyy aiempaa ennustettua nopeammin.
Vasemmistoliitto jätti eriävän mielipiteen yhteisymmärrysasiakirjaan.
Mainos