Venäjän edustustot Ruotsissa painivat valtavien taloudellisten ongelmien kanssa, Expressen paljastaa. Lännen Venäjä-pakotteet ovat ajaneet Venäjän Tukholman-lähetystön, Lidingön kauppaedustuston ja Göteborgin pääkonsulaatin vararikon partaalle.
Pakotteet, joita länsi on asettanut Venäjää vastaan niin vuoden 2014 Krimin miehityksen kuin tänä vuonna alkaneen Ukrainan hyökkäyssodan myötä, ovat rajoittaneet rahavirtoja Moskovasta maan ulkomaanedustusoihin. Ruotsissa valtiollinen Kammarkollegiet eli kauppakollegio päättää siitä, miten paljon rahaa suurlähetystö saa Venäjältä kuukausittain vastaanottaa.
Nyt lähetystöllä on omien sanojensa mukaan ongelmia kattaa jopa välttämättömät juoksevat menot, kuten lähetystön sähkö- ja vesilaskut. Lähetystö on nyt pyytänyt kollegiota korottamaan sallittua Venäjältä kuukausittain saatavaa summaa.
Lähetystön toivomat tarkat rahasummat eivät ole julkisia, mutta asiakirjoista ilmenee, että diplomaattien huolena on ennen kaikkea tulevan syksyn ja talven sähkö- ja lämmityslaskut.
Lähetystö ei tällä hetkellä myöskään pysty vastaanottamaan arvonlisäveron palautuksia Ruotsin veroviranomaisilta, sillä lähetystö on jo saavuttanut kauppakollegion asettaman rahoituskaton. Mikäli alv-palautuksia ei saada, ei lähetystö Expressenin mukaan pysty ostamaan dieseliä talveksi.
Kauppakollegio on pyytänyt suurlähetystöltä tarkkoja selvityksiä edustustojen menoista ennen kun päätös rahoituskaton mahdollisesta korottamisesta tehdään.
