Venäjä ei voi voittaa kilpailua ”kulutussodassa”, kun länsimaat tukevat Ukrainaa. Näin sanoi viime toukokuussa Venäjän keskeisen valtionpankin VEB.RF:n pääekonomisti Andrei Klepach Moscow Timesin mukaan Nikitski-klubin istunnossa. VEB.RF rahoittaa Kremlin kansallisia hankkeita ja sillä on ” valtion kehitysyhtiön” asema.
Klepachin mukaan länsimaiden pakotteista ja saarrosta aiheutuvat kustannukset kasvavat Venäjän taloudelle. Ukrainan iskut satamiin, infrastruktuuriin, kemianteollisuuden laitoksiin ja öljynjalostamoihin aiheuttavat yhä enemmän vahinkoa, ja Venäjä jää teknologian kehityksessä jatkuvasti enemmän jälkeen muusta maailmasta.
– Me olemme jäljessä. Häviämme maailmassa sekä teknologisen että taloudellisen kilpailun. Ja kuten jo sanoin, emme häviä sitä ainoastaan Kiinalle ja Yhdysvalloille, vaan joiltakin osin myös Ukrainalle. Ukrainan talous on tietenkin osittain tuhoutunut, ja siellä vallitsee demografinen katastrofi. Mutta vielä kerran: Ukrainan talous selviää kaikesta huolimatta. Siellä on tietenkin valtava määrä taloudellista apua… Kun otetaan huomioon tällainen sotilasmenojen ja heidän omien menojensa rahoitus, kyse on lähes 50 prosentista meidän budjetistamme. Emme voita tätä kilpailua kulutussodassa. Meillä on harhaluulo, että siellä kaikki romahtaa. Se ei romahtanut eikä romahda. Meidän kustannuksemme kasvavat, hän totesi.
Klepach muistutti, että vuosien 2023–2024 sotatalousbuumin jälkeen Venäjän talous siirtyi kuluvana vuonna laskuun. Investoinnit ovat vähentyneet jyrkästi, ja siviiliteollisuuden alat ovat ajautuneet taantumaan. Tilannetta pahentaa Venäjän keskuspankin erittäin tiukka rahapolitiikka, joka Klepachin mukaan on aiheuttanut vähintään puolet talouden taantumasta.
– Ukrainan konflikti, Nato mukaan lukien, on jo kestänyt kauemmin kuin suuri isänmaallinen sota, eikä sen loppua ole näkyvissä. Molemmat osapuolet lisäävät iskujensa voimakkuutta, myös toistensa taloutta vastaan. Ukrainan asevoimien iskuihin infrastruktuuriamme vastaan liittyvät tappiot – satamissa, öljy- ja kaasualalla, kemianteollisuudessa ja logistiikassa – kasvavat ja muuttuvat jo merkittäväksi Venäjän talouskasvun makrotaloudelliseksi esteeksi, Klepach sanaili.
Hän muistutti, että Yhdysvaltojen vuoden 2025 lopulla kiristämät pakotteet johtivat siihen, että Intia ja Kiina alkoivat vähentää venäläisen öljyn ostojaan ”huolimatta lukuisista lausunnoista, joiden mukaan ne eivät noudata pakotteita”. Kun otetaan huomioon mahdollinen uusi pakoteaalto ja ”Ukrainan asevoimien iskuista aiheutuvien tappioiden kasvu”, Venäjän talouden potentiaalinen kasvuvauhti voi jäädä enintään 1–1,5 prosenttiin.
Klepachin mukaan kaikki tämä johtaa Venäjän väistämättä ”yhteiskunnalliseen kriisiin”, ja vieläpä ”silloin, kun kukaan ei sitä erityisesti odota”.
– Vuoden 1991 Neuvostoliiton tilanne – siihen etenimme pitkään ja johdonmukaisesti, ja kaikki ymmärsivät, että olimme menossa kohti kriisiä, mutta Neuvostoliiton hajoaminen ei ollut kohtalonomaisesti väistämätöntä. Uskon, ettei Venäjä hajoa, mutta olen lähes varma siitä, että päädymme yhteiskunnalliseen kriisiin. Taloudellisesti emme romahda, mutta jälkeenjääneisyytemme kasvaa kaikkine seurauksineen, Klepach päätti.
The Moscow Timesin julkaisemien sitaattien seurauksena Klepach irtisanottiin VEB.RF:n pääekonomistin paikalta. Pankin toimitusjohtaja Igor Shuvalov erotti Klepachin saatuaan puhelun ”ylempää”. Klepach toimi pankin pääekonomistina 12 vuotta, ja sitä ennen 10 vuotta talouskehityksen ministeriössä makrotalouden ennusteyksikön johtajana.