Venäjän tilastoviranomainen Rosstat tarkisti Venäjän teollisuustuotantoa koskevat tiedot vuoden 2026 ensimmäiseltä puoliskolta ja päätyi siihen, ettei tehtaiden ja laitosten tuotannon aiemmin raportoitua kasvua olekaan tapahtunut. Viranomaisen uuden arvion mukaan teollisuus pysyi viime vuoden tasolla kasvun ollessa 0 prosenttia aiemmin ilmoitetun 0,4 prosentin kasvun sijasta. Myös viime vuoden lukua tarkistettiin alaspäin: se on nyt 1,1 prosenttia alkuperäisen 1,3 prosentin sijaan.
Ilman koneenrakennusta, johon suurin osa sotateollisen kompleksin aloista kuuluu, Venäjän teollisuus ei Rosstatin tarkistettujen arvioiden mukaan ole kasvanut lainkaan verrattuna sotaa edeltäneisiin tasoihin – se on jopa hieman alempana kuin syys-joulukuussa 2021, käy ilmi Raiffeisenbankin laskelmista. Vuodesta 2018 lähtien teollisuus on kumulatiivisesti kasvanut hieman alle 10 prosenttia eli keskimäärin noin prosentin vuodessa, mutta koko kasvu ajoittui sotaa edeltäneisiin vuosiin.
Heinäkuussa teollisuus palasi Rosstatin mukaan 0,7 prosentin kasvuun vuodentakaisesta. Vuoden alusta laskettuna se jäi kuitenkin edelleen stagnaatioon ja kasvoi vain 0,1 prosenttia. Taantuman keskeinen tekijä on tuotannon väheneminen öljynjalostuksessa: drooni-iskujen jälkeen jalostamojen tuotanto romahti heinäkuussa 19,3 prosenttia vuodentakaisesta.
Venäjän viranomaiset ”puristavat kaikkia muita talouden sektoreita, jotta sotateollisuudessa jatkuisi edes jonkinlainen kasvu”, toteaa yhdysvaltalaisen Peterson Institute for International Economics -instituutin tutkija Elina Rybakova. Seitsemässä kuukaudessa kevyen teollisuuden tuotanto supistui 2,8 prosenttia, puunjalostuksen 6,5 prosenttia ja metallurgian 6,4 prosenttia.
Sillä välin kun sotateollinen kompleksi suoltaa ohjuksia ja drooneja, Venäjän siviilitalous supistuu: tänä vuonna se menettää keskimäärin 0,1 prosenttia joka kuukausi, ja vuoteen 2024 verrattuna se on pudonnut noin 4 prosenttia, arvioivat Makrotaloudellisen analyysin ja lyhyen aikavälin ennustamisen keskuksen TsMAKP:n analyytikot. Stagnaation tai laskun alueella on suurin osa siviilisektoreista, ja samalla yritysten on yhä vaikeampi hoitaa pankkivelkojaan he korostavat: keskimäärin yritykset joutuvat käyttämään lainojen hoitoon 37 prosenttia ennen veroja lasketusta voitostaan, ja joillakin toimialoilla lainojen hoitokulut nousevat 300–800 prosenttiin.
Venäjä päätti ensimmäisen vuosineljänneksen 0,2 prosentin talouslaskuun. Huhtikuussa Vladimir Putin nuhteli julkisesti talousblokkia toteutumattomista ennusteista. Hän vaati ”konkreettisia toimia” talouden palauttamiseksi kasvuun ja kehotti myöhemmin tekemään kasvusta ”perustavanlaatuista” ja ”kestävää”.
Kreml pystyy jonkin aikaa tasapainottamaan taloutta ”kirjanpidollisella akrobatialla”, mutta talousongelmat eivät siitä katoa minnekään, huomauttaa Eurasia Groupin Eurooppa-johtaja Alex Kolyandr CNBC:lle. Ne ovat jo kasvamassa inflaationa, ei-sotilaallisen talouden hidastumisena ja korkeina korkoina, hän korostaa.