Venäjän talous on vaikeuksissa, kertoo Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Heli Simola.
– Venäjän talouden kasvu on hidastunut tänä vuonna huomattavasti, noin yhden prosentin tuntumaan. Useimmissa ennusteissa talouskehityksen odotetaan pysyvän vaimeana jatkossakin. Myös valtiontalouden tilanne on heikentynyt. Venäjän finanssiministeriö odottaa tälle vuodelle suurinta alijäämää koko Venäjän hyökkäyssodan aikana. Hiljattain hyväksytyssä uudessa kolmivuotisessa budjettikehyksessä valtiontalouden odotetaan pysyvän alijäämäisenä myös tulevina vuosina, Simola kirjoittaa Suomen Pankin sivuilla julkaistussa blogissa.
Hän kertoo, että öljy- ja kaasusektorin osuus Venäjän tavaraviennistä on yhä 60 prosenttia, federaatiobudjetin tuloista 25 prosenttia ja bruttokansantuotteesta 15‒20 prosenttia.
Simola kirjoittaa, että budjettikehikossa odotukset vuosien 2026‒2027 öljytuloista ovat melko optimistiset. Nykyisen markkinatilanteen valossa toteutuneet öljytulot voivat olla huomattavasti odotettua pienemmät.
– Ilman muita toimia myös valtiontalouden alijäämä olisi silloin selvästi budjetoitua suurempi, noin 2,5 prosenttia bruttokansantuotteesta vuosina 2026‒2027. Jos venäläisen öljyn vientihinta laskisi 40 dollariin tynnyriltä esimerkiksi globaalin markkinatilanteen tai ankarampien pakotteiden seurauksena, voisi alijäämä kasvaa noin kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Se vaikeuttaisi valtiontalouden tilannetta edelleen, vaikka olisikin todennäköisesti mahdollista yhä rahoittaa lisäämällä valtion velkaa kotimarkkinoilta.
Simola kertoo, että hinnan lisäksi öljyn tuotantomäärillä on vaikutusta Venäjän talouskehitykseen.
– Jos venäläisen öljyn vientikysyntä supistuisi noin 20 prosenttia, voisi öljyn tuotanto lyhyellä aikavälillä supistua vastaavalla määrällä eli noin 10 prosenttia. Kaivannaisteollisuuden 10 prosentin supistuminen heijastuisi myös muille toimialoille, kuten kuljetuksiin. Siten Venäjän kokonaistuotanto vähenisi noin 1,5 prosenttia, hän kirjoittaa.
Öljynjalostusteollisuus on niin ikään tärkeä teollisuudenala Venäjällä.
– Se on kärsinyt viime kuukausina Ukrainan drooni-iskuista. Toistaiseksi vahingot ovat jääneet rajallisiksi, mutta tilanne voi pahentua iskujen jatkuessa, Simola arvioi.
– Jos Venäjän öljynjalostustuotanto supistuisi 10 prosenttia, voisi se johtaa koko bruttokansantuotteen supistumiseen lähes prosentilla lyhyellä aikavälillä. Pidemmällä aikavälillä talous voisi vähitellen sopeutua näihin shokkeihin, jolloin talousvaikutukset lieventyisivät. Pakotteet kuitenkin vaikeuttavat Venäjän talouden sopeutumista, hän jatkaa.
Luvut paljastavat, että Venäjän talous on yhä haavoittuvainen öljyyn liittyville shokeille.
– Jos venäläisen öljyn hinta laskisi tai öljyn tuotanto ja jalostus supistuisivat, Venäjän talouskehitys heikkenisi entisestään. Talous voisi ajautua taantumaan ja valtiontalouden alijäämä syventyä. Silloin Venäjä joutuisi tekemään entistä vaikeampia valintoja jatkaakseen sotaa Ukrainassa, Simola toteaa.