Venäjän Helsingin-suurlähettilään Pavel Kuznetsovin mielestä Suomessa on propagandan tekijöitä, jotka on valjastettu demonisoimaan Venäjää. Lähettiläs kertoi näkemyksiään suuren venäläisen uutistoimisto Tassin haastattelussa torstaina.
– Maa jatkaa tietoisesti sotahysterian lietsomista, Kuznetsov sanoo Suomesta kuvaillessaan ettei suomalaisten ajatuksista ota selvää.
– Kaikki paikalliset propagandaresurssit on omistettu Venäjän demonisoinnille ja maamme muokkaamiselle tärkeimmäksi ”viholliseksi”. Näiden narratiivien edistämisestä on tullut olennaisesti olennainen osa paikallista poliittista ja journalistista retoriikkaa, ja niiden noudattamisesta on tullut eräänlainen ”isänmaallisuuden” osoitus.
Suurlähettilään mielestä on silti ”monia” suomalaisia jotka edelleen kunnioittavat Venäjää. Tähän mielipiteeseen saattaa liittyä Kuznetsovin oma yhteydenpito Naapuriseura-nimiseen yhdistykseen, jota hän ei haastattelussaan mainitse.
Naapuriseura
Naapuriseuran perustivat vuonna 2022 Suomi-Venäjä -seurasta irronneet ihmiset, joiden mielestä oli vihamielistä tuomita Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Naapuriseuran jäsenmäärää ei julkisista lähteistä löydy, mutta sen sivua Facebookissa seuraa runsaat 900 ihmistä. Todennäköisesti jäseniä on kuitenkin runsaasti vähemmän.
Suurlähettiläs Kuznetsov kutsuu säännöllisesti seuran jäseniä vierailuille Venäjän lähetystöön Tehtaankadulla. Seuraava tapaaminen pidetään toukokuussa, kun Venäjä viettää perinteistä juhlapäivää toisen maailmansodan voittamisen kunniaksi.
Tassin haastattelussa lähettiläs pitää Venäjää ja sen poliittista linjaa myötäilevien näkemysten ilmaisemista vaarallisena.
– Vakoojamanian ja Moskovan fanaattisen ”hybridivaikuttamisen” etsimisen ilmapiirissä Venäjää kohtaan myönteisesti tai edes neutraalisti puhuminen on kuitenkin käynyt vaaralliseksi. Nykyään ”puolueen linjan” kiistämiseen liittyy syytöksiä vihollisen auttamisesta, ja yhteydenpito Venäjän edustajiin koetaan käytännössä maanpetokseksi, Kuznetsov sanoo.
Suomen lähihistoriassa Neuvostoliiton aikoina erityisesti kulttuurielämä suhtautui vasemmistolaisittain itänaapuriin suopeasti. Nyt Kuznetsovin mielestä ”russofobia” on tarttunut jopa kulttuuriväkeen.
– Se on ajautumassa absurdiuden pisteelle. Otetaan esimerkiksi Suomen tärkeimmän taidemuseon, Ateneumin, päätös tästä lähtien listata Repinin kansallisuudeksi ”ukrainalainen”.
Ateneum muutti Ukrainan Tšuhujivissa syntyneen ja Suomen Terijoella kuolleen Ilja Repinin kotimaaksi Ukrainan alkuvuodesta 2024.
”Sotapsykoosi”
Tassin haastattelussa perataan myös Suomen talouden tila, jota Venäjän valtiollinen mediakoneisto on yhä tihenevään tahtiin käyttänyt uutisaiheena yrittäessään osoittaa venäläiselle yleisölle Kremlin politiikan ylivertaisuutta. Nytkin suurlähettiläs Kuznetsov laskeskelee, että tosin varovaiseen sävyyn, että Suomen ja Venäjän välisen kaupan tyrehtyminen on maksanut Suomelle ”useita miljardeja”.
Lisäksi Kuznetsov puuttuu suunniteltuihin muutoksiin ydinenergia- ja rikoslakiin, joilla ydinaseiden kuljetus ja kauttakulku mahdollistettaisiin. Suurlähettilään mielestä argumentit siitä ettei Suomeen tuotaisi ydinaseita eivät vakuuta, mutta toisaalta hän väittää ettei lakimuutoksella ole hyviä mahdollisuuksia tulla hyväksytyksi eduskunnassa.
– Tämän päivän vakavin turvallisuusuhka on luultavasti Naton laajat elektroniset ja ilmatiedusteluoperaatiot Suomen alueelta käsin. Naton tiedustelukoneista ja miehittämättömistä ilma-aluksista on tullut säännöllisiä lentoja Venäjän vastaisella rajalla, Kuznetsov kuvailee teemaa jota kutsuu Suomen ”militarisoimiseksi”. Hän jatkaa kuvailemalla F-35 -hanketta ja sitä että hävittäjät pystyvät kuljettamaan ydinaseita, reservin ikärajan nostamista 65 ikävuoteen ja väestönsuojien modernisointia. Hän puhuu ”sotapsykoosin ilmapiirin syvenemisestä”.
– On selvää, että Venäjä seuraa tarkasti Suomen Nato-jäsenyyteen liittyvää kehitystä ja ottaa sen huomioon sotilaallisessa suunnittelussaan varmistaakseen kansallisen turvallisuutemme. Mutta on jo selvää, ja mielestäni se on käymässä selväksi täällä, että nykyisen Suomen johdon hellittämätön pyrkimys muuttaa maa Naton ja Venäjän välisen vastakkainasettelun etuvartioksi ei juurikaan palvele suomalaisten turvallisuusetuja.
Toisen polven diplomaatti
Pavel Kuznetsov tuli Suomeen lähettilääksi 2017. Kuznetsov valmistui Moskovan eliittiyliopisto Mgimosta 1980. Hän on työskennellyt aikaisemmin muun muassa Slovakian suurlähettiläänä ja neuvonantajana Venäjän Tallinnan-lähetystössä 2000-luvun alussa.
Hän on työskennellyt Suomessa myös ennen nykyistä komennustaan. Vuosina 1980–1985 Kuznetsov on ollut ”Neuvostoliiton työntekijä” ja vuosina 1991–1996 ”Venäjän työntekijä” Tehtaankadun lähetystössä.
Myös hänen isänsä oli Mgimosta valmistunut diplomaatti, joka toimi uransa aikana muun muassa Tšekkoslovakiassa. Ulkoministeriön veteraanijulkaisussa hänen kerrotaan toimineen ennen ulkoministeriöuraa KGB:n edeltäjän NKVD:n yksikön puhelinvaihteenhoitajana, rajavartijana Neuvosto-Ukrainassa sekä ”osallistuneen Banderan joukkojen likvidointiin”.
