Ensin murtui kylmän sodan aikainen itäblokki, sitten kaatui Neuvostoliitto. Saman prosessi seuraava vaihe on Venäjän federaation hajoaminen, ennustaa tutkija Janusz Bugajski. Edessä on hänen mukaansa samankaltainen sekasorron aika kuin mitä maassa ensin Iivana Julman jälkeen ja sitten tsaarinvallan kukistuttua koettiin.
– Venäjän federaatio, Moskovan jäljelle jääneiden alusmaiden perillinen, on epäonnistunut valtio, jonka kansallinen identiteetti on vajavainen. Se ei ole onnistunut muuntumaan kansallisvaltioksi, kansalaisvaltioksi eikä edes toimivaksi imperialistiseksi valtioksi, yhdysvaltalaisessa Jamestown Foundation -ajatushautomossa työskentelevä Bugajski kirjoittaa Arc-verkkojulkaisussa.
– Venäjän helmikuussa 2022 käynnistämä täysimittainen hyökkäys Ukrainaan on jouduttanut valtion hajoamisprosessia, kun Kremlin julistamia tavoitteita ei ole saavutettu, sotilaalliset tappiot ovat nousseet merkittäviksi ja kansainväliset talouspakotteet tekevät vahinkoa, hän sanoo.
Vaikka Venäjän perustuslaki määrittelee maan federaatioksi, se on Bugajskin mukaan todellisuudessa Moskova-keskeinen jälki-imperialistinen rakennelma, joka ei nauti maan monien vähemmistökansallisuuksien aitoa tukea. Varmistaakseen jatkuvuutensa Venäjän olisi kehityttävä aidoksi liittovaltioksi. Käytännössä suunta on ollut päinvastainen.
Valtio lakkaa olemasta
Venäjän hajoamisen voisi Bugajskin mielestä laukaista sotilaallinen tappio tai pitkittynyt pattitilanne, josta suuri osa kansasta syyttäisi Kremliä.
Koska presidentti Vladimir Putinin vahva asema on viime vuosina perustunut yhä puhtaammin aggressiiviseen ulkopolitiikkaan ja patrioottiseen militarismiin, epäonnistuminen Ukrainassa uhkaisi vakavasti häntä ja hänen pystyttämäänsä hallintoa.
– Kremlin entinen pääideologi Vladislav Surkov saattoi olla oikeassa esittäessään marraskuussa 2021 julkaistussa artikkelissaan, että ellei Venäjä kykene laajentamaan imperiumiaan, valtio lakkaa olemasta, Bugajski sanoo.
Ennen kuin federaatio alkaisi toden teolla hajota, edessä olisi hänen mukaansa todennäköisesti pitkittynyt kaaoksen ja hallitsemattomuuden tila sekä eliitin keskinäinen valtataistelu samaan tapaan kuin Neuvostoliiton viimeisinä aikoina. Putinin syrjäyttäminenkään ei välttämättä lopettaisi valtataistelua eikä rauhoittaisi kansalaisliikehdintää, vaan saattaisi jopa kiihdyttää niitä entisestään.
Venäjällä saattaa Bugajskin mukaan olla edessään sarja sisällissotia, joiden kaltaisia käytiin vuosina 1917–1926 tsaarinvallan romahdettua ja V.I. Leninin johtamien bolsevikkien noustua valtaan. Useissa näistä sadan vuoden takaisista konflikteista oli hänen mukaansa kyse Venäjän alistamien kansojen vapaustaistelusta.
– Nämä kamppailut voivat olla sissisotaa keskushallintoa tai Moskovalle lojaalia aluehallintoa vastaan. Kreml joutuu huomaamaan, että sen turvallisuuselinten voimavarat eivät riitä hallitsemaan useita samanaikaisia vapaussotia kautta maan, vaan vain pitämään hallussaan Moskovan ja Pietarin sekä Venäjän muut keskeisimmät eurooppalaiset alueet, hän toteaa.
"As the country slides toward domestic turmoil, the existing federal system will be viewed as illegitimate by expanding sectors of the population. A spectrum of domestic scenarios can then materialize…"
What kind of scenarios?
Find out here: https://t.co/hEOAxC1HwD— ArcUA (@ua_arc) June 30, 2022
