Venäjän ilmapuolustuksessa on vakavia aukkoja, arvioi CEPA-ajatuspajan tutkija David Kiritshenko analyysissään.
Hänen mukaansa Ukraina on onnistunut muuttamaan pitkän kantaman drooni-iskut satunnaisista hyökkäyksistä järjestelmälliseksi kampanjaksi, joka kuluttaa ilmatorjuntaa ja avaa reittejä yhä syvemmälle Venäjän alueelle.
Muuttunut tilanne nähtiin kuluvalla viikolla Pietarissa, kun ainakin 50 räjähteillä varustettua miehittämätöntä ilma-alusta kiersi kaupungin alueella ja iski useisiin kohteisiin. Kohteiden joukossa oli kuivatelakalla ollut venäläinen korvetti ja öljyterminaalien varastosäiliöitä.
Iskut ajoitettiin Pietarin kansainvälisen talousfoorumin alkuun. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi julkaisi iskuista videon ja kutsui niitä ”pitkän kantaman pakotteiksi”.
Vastaavat iskut eivät ole tutkijan mukaan enää yksittäisiä nöyryytyksiä Venäjän johdolle. Ukraina on laajentanut iskujaan öljyinfrastruktuuriin, lentotukikohtiin, logistiikkakeskuksiin ja yhä useammin ilmapuolustusjärjestelmiin.
Kun kehittyneimpiä ilmatorjuntajärjestelmiä tuhotaan tai pakotetaan siirtymään uusiin asemiin, Ukrainan drooneille syntyy uusia käytäviä kohti sotatalouden ja huollon kannalta tärkeitä kohteita.
Sodan alkuvaiheessa nähtiin suuria ukrainalaisia droonihyökkäyksiä, joissa lähes kaikki lennokit ammuttiin alas. Vähitellen hyökkäykset alkoivat kuitenkin vaurioittaa yksittäisiä ilmatorjunnan osia.
Kiritshenko viittaa Tochnyi-nimisen avoimen lähdetiedustelun raporttiin, jonka mukaan Ukraina teki kesäkuun 2025 ja maaliskuun alun välillä yli 492 iskua Venäjän ilmapuolustusta vastaan. Laajempia A2/AD-järjestelmiä eli pääsynestoon ja alueelliseen torjuntaan liittyviä kohteita vastaan iskettiin 433 kertaa.
Vahvin suojaus läpäistiin
Moskovan ympärille rakennettu ilmapuolustusrengas on joutunut paineen alle. Ukrainan droonit ovat yltäneet pääkaupungin alueelle aiempaa useammin, mikä pakotti Venäjän presidentti Vladimir Putinin supistamaan voitonpäivän paraatia toukokuussa.
Venäläiset sotabloggaajat ovat varoittaneet, että Ukraina on kyennyt läpäisemään maan vahvimmin suojatun alueen suhteellisen pienellä droonimäärällä. Samalla pitkän kantaman hyökkäysten mittakaavan ennakoidaan kasvavan.
Venäjän ongelma ei Kiritshenkon mukaan ole hyökkäyskyvyn puute. Moskova pystyy laukaisemaan Ukrainaan suuria drooni- ja ohjusaaltoja, jotka pakottavat Kiovan ylläpitämään kehittyvää ja kallista ilmapuolustusta. Puolustaminen on kuitenkin eri asia kuin hyökkääminen.
Defense Tech for Ukraine -järjestön puheenjohtaja Jonathan Lippert arvioi, että Venäjä on investoinut liian vähän droonien torjuntaan.
– Moskovan ja strategisten tuotantolaitosten suojaamisen suhteellisen hitaasti liikkuvilta drooneilta pitäisi olla hallittavissa, Lippert sanoo.
Ukraina on rakentanut omaa ilmapuolustustaan hajautetusti. Siihen kuuluu muun muassa Sky Fortress -akustinen havaintoverkko, joka käyttää tekoälyavusteisia mikrofoneja droonien seuraamiseen ja ohjaa liikkuvia torjuntaryhmiä niiden lentoreiteille.
Venäjältä vastaava yhtenäinen järjestelmä puuttuu. Droonien torjuntaan tarkoitettua järjestelmää alettiin rakentaa vasta vuoden 2025 jälkipuoliskolla, ja työ koostuu edelleen erillisistä hankkeista. Mukana on pieniä tutkia, uusien yksiköiden kouluttamista ja Ukrainassa tehokkaaksi osoittautuneiden järjestelmien kehittämistä.
Kreml luotti elektroniseen sodankäyntiin
Venäjän mittakaava tekee ongelmasta vaikean. Maa on valtava, ja Ukrainan kohdelista kasvaa. Kiritshenkon mukaan satojen tai tuhansien kalliiden torjuntaohjusten käyttäminen halpoja drooneja vastaan ei ole kestävä ratkaisu.
Ukrainalainen pitkän kantaman drooni voi maksaa noin 55 000 dollaria. Venäläisen Tor-järjestelmän torjuntaohjus voi maksaa yli kymmenkertaisesti. Jokainen torjunta voi siten muuttua Moskovalle taloudellisesti epäedulliseksi vaihtokaupaksi.
Kiritshenkon mukaan Venäjä on luottanut liian pitkään elektroniseen sodankäyntiin. Sen teho heikkenee, kun Ukraina käyttää yhä enemmän Starlink-yhteyksiä ja tekoälyavusteista maalinhakua, jotka vähentävät häirinnän vaikutusta.
Jos Venäjä menettää lisää ilmapuolustustaan keskipitkän kantaman iskuihin, Ukrainan pitkän kantaman drooneille voi avautua entistä enemmän reittejä syvälle Venäjän alueelle. Kiritshenkon mukaan tämä voi tehdä tilanteesta Kremlille nopeasti nykyistä tukalamman.