Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kuitenkin tuonut uusia haasteita juuri, kun unioni oli toipunut pandemian taloudellisista vaikutuksista, toteaa Euroopan komissio talousennusteessaan.
– Sota lisää raaka-aineiden hintoihin kohdistuvia nousupaineita, aiheuttaa jälleen toimitushäiriöitä ja lisää epävarmuutta. Näin se pahentaa aiempaa talouden vastatuulta, jonka odotettiin heikkenevän.
Tämän vuoksi Euroopan komissio on tarkistanut EU:n kasvunäkymiä alaspäin ja inflaatioennustetta ylöspäin.
BKT:n arvioidaan pysyvän EU:ssa positiivisena koko ennustejakson ajan, mikä johtuu sekä sulkutoimien jälkeisestä talouden uudelleenavautumisesta että pandemian aikana kasvun tukemiseksi toteutetuista toimista.
Kokonaistuotannon odotetaan nyt kasvavan sekä EU:ssa että euroalueella 2,7 prosenttia tänä vuonna ja 2,3 prosenttia ensi vuonna eli vähemmän kuin talven 2022 väliennusteessa.
Suomessa kasvu on ennusteen mukaan heikompaa, tänä vuonna 1,6 prosenttia ja ensi vuonna 1,7 prosenttia.
Kuluvaa vuotta koskevan ennusteen heikkenemisessä on otettava huomioon, että kasvuvauhti, joka taloudessa saavutettiin viime vuoden keväällä ja kesällä, parantaa tämän vuoden vuotuista kasvuvauhtia noin kaksi prosenttiyksikköä.
Tuotannon kasvua koskevaa ennustetta on tämän vuoden osalta alennettu 2,1 prosentista 0,8 prosenttiin.
Pahin isku maailman ja EU:n taloudelle tulee energiaraaka-aineiden hinnoista. Vaikka hinnat olivat jo ennen sotaa nousseet huomattavasti pandemian aikana vallinneelta alhaiselta tasolta, toimitusketjujen epävarmuus on pakottanut hintoja ylöspäin ja lisännyt niiden heilahtelua. Tämä koskee elintarvikkeita ja muita perushyödykkeitä ja -palveluja, minkä vuoksi kotitalouksien ostovoima heikkenee.
Inflaatio ennätysvauhtiin
Inflaatio on kiihtynyt alkuvuodesta 2021. Vuosimuutos oli vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä 4,6 prosenttia, ja se nousi tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 6,1 prosenttiin.
Euroalueen kuluttajahintainflaatio kiihtyi huhtikuussa 7,5 prosenttiin eli nopeammaksi kuin kertaakaan aiemmin rahaliiton historiassa.
Euroalueen inflaatio on ennusteen mukaan 6,1 prosenttia tänä vuonna ennen kuin se hidastuu 2,7 prosenttiin ensi vuonna.
Inflaation odotetaan olevan nopeimmillaan 6,9 prosenttia tämän vuoden toisella neljänneksellä ja hidastuvan sen jälkeen vähitellen.
Koko EU:n inflaation odotetaan kiihtyvän tänä vuonna 6,8 prosenttiin viime vuoden 2,9 prosentista ja ensi vuonna jälleen hidastuvan 3,2 prosenttiin. Keskimääräisen pohjainflaation ennustetaan olevan yli kolme prosenttia vuosina 2022 ja 2023 sekä koko EU:ssa että euroalueella.
Suomessa inflaatiovauhdin ennustetaan olevan selvästi hitaampi. Inflaatio on ennusteen mukaan Suomessa tänä vuonna 4,5 prosenttia ja ensi vuonna 2,3 prosenttia.
Vahvat ja edelleen paranevat työmarkkinat
Työmarkkinat ottavat uuden kriisin vastaan vahvalta pohjalta. Vuonna 2021 EU:n taloudessa luotiin yli 5,2 miljoonaa työpaikkaa, jotka houkuttelivat työmarkkinoille lähes 3,5 miljoonaa uutta työntekijää. Lisäksi työttömien määrä väheni lähes 1,8 miljoonalla. Työttömyysasteet laskivat vuoden 2021 lopussa aiempia ennätyksiä alhaisempiin lukemiin.
Työmarkkinaolosuhteiden odotetaan paranevan edelleen. Työllisyyden ennustetaan kasvavan tänä vuonna 1,2 prosenttia, joskin tätä vuotuista kasvuvauhtia tukee viime vuoden jälkipuoliskolla koettu voimakas kasvu. Ukrainan sotaa paenneiden odotetaan pääsevän EU:n työmarkkinoille vain vähitellen, ja konkreettiset vaikutukset näkyvät vasta ensi vuodesta.
Työttömyysasteen komissio ennustetaa laskevan edelleen, koko EU:ssa tänä vuonna 6,7 prosenttiin ja ensi vuonna 6,5 prosenttiin ja euroalueella tänä vuonna 7,3 prosenttiin ja ensi vuonna 7,0 prosenttiin.
Suomessa työttömyysasteen ennustetaan olevan hyvin lähellä euroalueen keskiarvoa eli tänä vuonna 7,2 prosenttia ja ensi vuonna 6,9 prosenttia.
Sotaan liittyvät kustannukset kasvavat
Toimenpiteistä, joilla lievennetään korkeiden energianhintojen vaikutusta ja tuetaan Ukrainasta pakenevia ihmisiä, aiheutuu kustannuksia. Niistä huolimatta kokonaisuutena EU:n julkisen talouden alijäämän odotetaan supistuvan edelleen vuosina 2022 ja 2023, kun luopuminen tilapäisistä koronatukitoimenpiteistä jatkuu.
EU:n alijäämän komissio ennustetaa supistuvan suhteessa BKT:hen viime vuoden 4,7 prosentista tänä vuonna 3,6 prosenttiin ja ensi vuonna 2,5 prosenttiin; euroalueella 3,7 ja 2,5 prosenttiin).
Suomessa julkisen talouden alijäämän ennustetaan olevan tänä vuonna 2,2 prosenttia ja supistuvan ensi vuonna 1,7 prosenttiin.
EU:n kokonaisvelka suhteessa BKT:hen supistui vuonna 2021 noin 90 prosenttiin (euroalueella 97 prosenttiin), kun se vuonna 2020 oli kautta aikojen suurimmillaan lähes 92 prosenttia suhteessa BKT:hen; euroalueella lähes 100 prosenttia.
Tänä vuonna sen ennustetaan supistuvan noin 87 prosenttiin ja ensi vuonna 85 prosenttiin, euroalueella 95 prosenttiin ja 93 prosenttiin), mikä tarkoittaa, että velkasuhde ylittää edelleen koronapandemiaa edeltäneen tason.
Suomen kokonaisvelan suhteessa BKT:hen ennustetaan olevan tänä vuonna 65,9 prosenttia ja ensi vuonna 66,6 prosenttia.
Epävarmuus ja riskit riippuvat sodan kulusta
Talouden toimeliaisuutta ja inflaatiota koskeviin ennusteisiin kohdistuvat riskit riippuvat komission mukaan suuresti sodan kulusta ja erityisesti sen vaikutuksesta energiamarkkinoihin.
Koska epävarmuus on suurta, perusennusteen ohessa komissio esittää skenaarioanalyysin, jossa simuloidaan energiaraaka-aineiden korkeampien hintojen vaikutusta ja Venäjältä tulevien kaasutoimitusten lakkaamisen vaikutusta.
Tässä viimeksi mainitussa, pahemmassa skenaariossa BKT:n kasvu olisi tänä vuonna noin 2,5 prosenttiyksikköä ja ensi vuonna yhden prosenttiyksikön alle ennustetun perustason, kun taas inflaatiovauhti olisi tänä vuonna kolme prosenttiyksikköä ja ensi vuonna yhden prosenttiyksikön perusennustetta nopeampaa.
Energiatoimitusten häiriöiden lisäksi kasvua saattavat heikentää ja hintoja nostaa myös odotettua pahemmat ongelmat toimitusketjuissa ja muiden hyödykkeiden kuin energian – erityisesti elintarvikkeiden – hintojen nousu.
Voimakkaiden inflaatiopaineiden rinnalla myös rahoitusolosuhteisiin kohdistuu riskejä. Myös korona on edelleen riskitekijä.
– Näiden välittömien riskien lisäksi Venäjän hyökkäys Ukrainaan johtaa EU:n talouden irrottautumiseen Venäjästä, minkä seurauksia on tässä vaiheessa vaikea kaikilta osin arvioida, komissio toteaa.
