Venäjän turvallisuuspalvelu FSB ehdottaa uutta lainsäädäntöä, joka antaisi sille oikeudet tallentaa tietoja niin sanotuista ”ongelmanuorista” omiin tietokantoihinsa ja Kremlin mustille listoille.
Myös uusi Neuvostoliiton mallia noudatteleva vankileirien ja pidätyskeskusten verkosto on määrä kytkeä osaksi ”nuorisorikollisuuden ehkäisyyn” tarkoitettua FSB:n järjestelmää, Center for European Policy Analysis -ajatushautomon tutkijat Andrei Soldatov ja Irina Borogan kertovat.
Suunnitelma on FSB:n mukaan on vastaus Ukrainan tiedustelupalvelujen pyrkimyksiin rekrytoida venäläisiä nuoria.
Nuoria rekrytoidaan Soldatovin ja Boroganin mukaan erilaisiin sabotaasitoimiin rautatiekaluston polttamisesta sotilastukikohtien räjäyttämiseen.
Esimerkiksi syyskuussa 2024 FSB pidätti kaksi 16-vuotiasta helikopterin polttamisesta sotilastukikohdassa Omskissa Länsi-Siperiassa. Viime vuoden virallisten tilastojen mukaan 308 teini-ikäistä vietiin oikeuteen ”rikoksista yleistä turvallisuutta vastaan.
– Uusi lainsäädäntö on osa Kremlin laajempaa teini-ikäisten vastaista kampanjaa. Nuorten keskuudessa esiintyvien ”potentiaalisten ongelmanaiheuttajien” kitkemisen ja mustalle listalle kirjaamisen lisäksi nyt pyritään tiukempaan sortoon ja rangaistuksiin. Lakiesitys, joka alentaa sabotaasirikosten rikosoikeudellisen vastuun ikärajan 16 vuodesta 14 vuoteen, on juuri läpäissyt ensimmäisen käsittelyn duumassa ja astuu pian voimaan, he sanovat.
Lainsäädännöllä myös poistetaan sabotaasirikosten vanhentumisaika, poistetaan ehdolliset rangaistukset sabotaasiorganisaatioihin osallistumisesta ja rajoitetaan vapauttamista ehdonalaiseen.
Vuodesta 2022 lähtien Venäjän turvallisuuspalvelut ovat ottaneet heidän mukaansa tarmokkaasti käyttöön neuvostoaikaisia menetelmiä ja etsineet inspiraatiota menneisyydestä – Josif Stalinin salaisesta poliisista aina 1980-luvun KGB:hen.
Kehitys viittaa heidän mukaansa siihen, että FSB saattaa lopulta omaksua Neuvostoliiton turvallisuuspalvelujen varhaiset käytännöt ”ongelmanuorten” suhteen. Vuonna 1935 päätetyissä ”toimenpiteissä nuorisorikollisuuden torjumiseksi” rikosoikeudellisen vastuun ikäraja laskettiin 12 vuoteen ja nuorisorangaistuksiin sisällytettiin myös kuolemanrangaistus.
Taustalla oli marsalkka Kliment Vorošilovin aloite, jossa hän esitti lasten teloittamista Moskovassa lisääntyneen nuorisorikollisuuden suitsimiseksi.
Neuvostoajan sortokeinojen palauttaminen käyttöön nuoria kohtaan on jo sinänsä huolestuttavaa, eikä kampanja suinkaan pääty tähän – pikemminkin se näyttää merkitsevän uuden suuntauksen alkua, Soldatov ja Borogan päättelevät.
