Ukrainassa on mielletty ajatus, jonka mukaan viattoman uhrin esittäminen ”verenhimoista Venäjää” vastaan olisi hyödyllistä, Venäjän kansainvälisten asioiden neuvoston (RIAC) puheenjohtaja Igor Ivanov väittää.
Venäjä on koonnut viime viikkoina Ukrainan ympärille poikkeukselliset määrät joukkoja. Asiantuntijat ovat esittäneet näkemyksiä, jonka mukaan asetelma näyttää valmistautumiselta sodan aloittamiseen.
Venäjän ulkoministerinä toimineen Ivanovin mukaan Ukrainassa levitetään mielellään joukkohysteriaa Venäjän ja Ukrainan välisistä suhteista. Syitä on hänen mukaansa ”useita”.
– Ukrainassa oletetaan, että ”verenhimoisen Venäjän” viattoman uhrin roolista voi olla vain hyötyä Ukrainalle. Ensinnäkin maassa uskotaan, että tämä olisi helppo tapa vahvistaa kansallista identiteettiä. Toiseksi ajatellaan, että länsi voisi sulkea silmänsä Ukrainan sisäisiltä skandaaleilta, korruptiotapauksilta ja muilta asioilta, vuosina 1998-2004 Venäjän ulkoministerinä toiminut Ivanov kirjoittaa the Moscow Timesissa julkaistussa kirjoituksessaan.
– Kolmanneksi taloudelliseen ja sotilaalliseen apuun voidaan luottaa leikkimällä uhria. Neljänneksi kömpelöt väitteet Venäjän propagandasta on tarkoitettu vain vahvistamaan Venäjän vastaisia mielikuvia kaikkialla maassa. On loogista olettaa, että Kiova tekee kaikkensa nostaakseen jännitteitä mediaympäristössä, hän väittää.
Ivanovin mukaan ”kukaan ei kaipaa todellista sotaa, johon kuuluisivat nykyaikaiset aseet, lukemattomat uhrit ja valtavat tuhot”.
– Kaikki häviäisivät sellaisesta sodasta, oli kyse sitten Venäjästä, lännestä tai Ukrainasta. Sota aiheuttaisi kaikille sellaisia poliittisia, sotilaallisia ja taloudellisia kustannuksia, joista ei olisi helppoa toipua vuosikymmeniin. Suuren sodan vaikutukset Euroopan keskustassa olisivat yhtä pysyvät kuin Tšernobylin katastrofin aiheuttamat seuraukset, jotka ovat jatkuneet lähes neljäkymmentä vuotta. Kuka olisi valmis ottamaan tällaisen riskin?
Ivanovin mukaan ainoa tie ulos nykyisestä tilanteesta on se, että Venäjä, Nato ja sen liittolaiset kokoontuisivat välittömästi neuvottelupöydän ääreen keskustelemaan turvallisuustakuista. Venäjän presidentti Vladimir Putin on kertonut Venäjän haluavan takuun siitä, ettei Nato laajene enää itään. Venäjä on myös vaatinut, että Nato ei enää sijoittaisi ”Venäjää uhkaavia asejärjestelmiä” Venäjän rajojen välittömään läheisyyteen.
– Venäjä, Yhdysvallat ja NATO ovat kaikki esittäneet ehdotuksensa asiasta. Osapuolten kannat ovat tiedossa. Nyt meidän on päästävä yhteisymmärrykseen, Ivanov kirjoittaa.
Itä-Ukrainan sota alkoi vuonna 2014 Venäjän vallattua Krimin. Alkuvuodesta 2022 tilanne on kiristynyt jälleen, ja ammunta niin kutsutulla Minskin tulitaukolinjalla oli lisääntynyt.
