Liettuan tiedustelun varoituksessa mainitun kaltainen niin kutsuttu false flag -drooni-isku voisi kokoomuksen upseeritaustaisen kansanedustajan, sotatieteiden tohtori Jarno Limnellin mukaan kohdistua myös Suomeen.
– Skenaario on mahdollinen. Liettuan varoituksessa ei ole kyse siitä, että Nato uskoisi Ukrainan hyökänneen, vaan että Venäjä pyrkisi luomaan epäselvän ja nopeasti kärjistyvän tilanteen, Limnell sanoo X-palvelun ketjussaan.
Liettua on varoitellut viime aikoina venäläisestä droonihämäyksestä. Puolustusministeri Robertas Kaunasin mukaan Venäjä saattaisi käyttää kaapattuja Ukrainan lennokkeja sabotaasiyrityksiin Baltiassa. Vastaavia varoituksia on annettu Ukrainastakin. Amerikkalainen ISW-ajatushautomo nosti varoitukset eilen Ukrainan sodan tilannekatsauksensa kärkeen.
Jarno Limnellin mukaan Ukrainan drooneilla tehdyn lavastetun iskun tavoitteena olisi hämärtää tekijää, pakottaa Nato reagoimaan paineessa ja siirtää turvallisuuspoliittista huomiota pois Ukrainasta kriittisellä hetkellä.
– Tällaisen operaation ei tarvitse vakuuttaa lännen hallituksia onnistuakseen. Venäjälle voi riittää, että ensimmäiset tunnit täyttyvät ristiriitaisista väitteistä, väärennetyistä kuvista ja tekaistuista ”todisteista” ja keskustelu alkaa hajota ennen varmistettuja faktoja, hän varoittaa.
Vaikka skenaario onkin Limnellin mukaan mahdollinen, ei hän pidä sitä kaikkein todennäköisimpänä.
– Näkyvä isku Nato-maahan olisi Venäjälle riski. Todennäköisempi olisi rajattu, vaikeasti tulkittava tapaus, jossa henkilövahingot vältetään mutta Naton valmiutta, tutkintaa ja päätöksentekoa testataan, asiantuntija jatkaa.
Suomi voisi Jarno Limnellin mukaan olla kohde samasta syystä kuin Baltian maat.
– Olemme Venäjän naapuri, Naton etulinjan valtio ja Itämeren sotilaslogistiikan keskeinen alue. Kohteeksi sopisi paikka, jossa fyysinen vahinko jäisi pieneksi mutta poliittinen ja psykologinen vaikutus suureksi, hän jatkaa.
Suomen tärkein vastatoimi olisi Limnellin mukaan poistaa Venäjältä epäselvyyden etu.
– Se vaatii matalalla lentävien droonien havaitsemista, nopeaa teknistä tutkintaa, todisteiden turvaamista ja yhteistä viranomaisviestintää.
– Ensimmäinen tunti voi ratkaista, kenen kertomus jää elämään.