Kremlin budjettialijäämä on massiivisesti ilmoitettua suurempi

Pakotteiden yhdenmukaisella toteuttamisella voisi lisätä sodan hintaa.
Kunniakaartin sotilaita Kremlissä. AFP / LEHTIKUVA / HECTOR RETAMAL
Kunniakaartin sotilaita Kremlissä. AFP / LEHTIKUVA / HECTOR RETAMAL

Venäjän viime vuoden budjettialijäämä onkin osoittautunut huomattavasti suuremmaksi kuin Kreml virallisesti ilmoitti. Moskova yrittää peittää tietoa väärennetyillä tilastoilla.

– Liittovaltion budjettialijäämä vuodelta 2025 on 41,8 prosenttia suurempi kuin virallisessa ilmoituksessa, yhteensä karkeasti ottaen 3,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämä paljastaa todelliset kulut, jotka Kreml mielellään maksaa sodassaan Ukrainaa vastaan – kulut, joilla on jälkivaikutuksia tulevina vuosina, kertoo Saksan valtiollisen ulkomaantiedustelupalvelun (Bundesnachrichtendienst BND) raportti.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Venäjän sotilasmenot ovat tällä hetkellä noin puolet valtion budjetista, yhteensä 295 miljardia dollaria – noin kymmenen prosenttia bruttokansantuotteesta.

BND:n mukaan lähes kaikkien Venäjän talouden sektorien dynamiikka on negatiivinen. Jos Kreml ei ryhdy kattaviin vastatoimiin, hyvin paljon energiasektorista riippuvaisen talouden rakenteelliset ongelmat syvenevät ja voivat muuttua kroonisiksi pitkällä aikavälillä.

– Venäjän öljyteollisuus ei kärsi ainoastaan korkeasta verotaakasta, jolla (Vladimir) Putin rahoittaa sotaansa. Myös Ukrainan droonihyökkäykset ja lännen pakotteet jäytävät Venäjän kaikkein tärkeimmän ulkomaisen valuutan lähdettä. Kiitos pakotteiden Venäjän täytyy myydä öljyään merkittävällä alennuksella maailmanmarkkinahintaan nähden, raportissa todetaan.

BND:n mukaan Intia – joka on Kiinan ohella viimeinen Venäjän öljyn suurostaja – on jo merkittävästi vähentänyt öljyntuontiaan Yhdysvaltojen painostuksesta. Saksan tiedusteluviranomaiset uskovat, että Yhdysvaltain pakotteet johtavat Venäjän öljyn ja LNG:n viennistä saatujen tulojen jyrkkään pudotukseen.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Raportti nostaa erikseen esiin myös sen, että luottamus Venäjän virallisiin tilastoihin jatkaa laskuaan ja että Venäjän houkuttelevuus sijoituksille on muuttunut epäennustettavaksi riskiksi.

Lisäpakotteilla olisi myös merkitystä asetettuina esimerkiksi niitä maita vastaan, jotka tukevat Venäjää tai niin sanottua varjolaivastoa. Pakotteiden yhdenmukaisella toteuttamisella olisi potentiaalia lisätä Putinin sodan hintaa: voitot pienenisivät ja vallitsevan tilan säilyttämisen kulut kasvaisivat.

Tutkien lisäksi iskujen kohteiksi joutuivat myös droonien hallintaan ja elektroniseen sodankäyntiin liittyvät laitteet.
Ukrainalaiset käyttivät valtaamaansa radioasemaa hyväkseen ja teeskentelivät olevansa venäläissotilaita.
Venäjä haluaa pakotteista eroon ja ilkeilee siksi Suomen taloustilanteesta.
Mainos