Venäjän asevoimien pula sotilaista voi kärjistyä

Asiantuntija ei usko Kremlin saavuttavan ilmoitettuja tavoitteita ilman useita suuria liikekannallepanokierroksia.
Liikekannallepanossa värvätyt sotilaat siirtyivät viime syksynä kasarmille Rostovin alueella. / mil.ru
Liikekannallepanossa värvätyt sotilaat siirtyivät viime syksynä kasarmille Rostovin alueella. / mil.ru

Venäjä on ilmoittanut kokoavansa kevätkauden kutsuntojen aikana 145 000 uutta alokasta. Lähivuosien tavoitteena on nostaa asevoimien koko 1,5 miljoonaan sotilaaseen.

RAND-ajatuspajan vanhempi tutkija Dara Massicot kehottaa suhtautumaan lukuihin varauksella. Tavoitteiden saavuttamista pidetään epätodennäköisenä, sillä se vaatisi tuekseen useita liikekannallepanokierroksia tai varusmiespalveluksen pidentämisen 12 kuukaudesta 24 kuukauteen.

Massicotin mukaan muutoksella olisi merkittäviä haittapuolia. Palvelusaikaa lyhennettiin 2000-luvun alkupuolella asepalveluksen välttelyn vähentämiseksi ja asevoimien laadun kohentamiseksi.

– Venäjä voisi jatkaa liikekannallepanoa tappioiden korvaamiseksi tai kutsua suuremman määrän miehiä päästäkseen kohti ilmoitettua tavoitetta. [Puolustusministeri Sergei] Shoigu on puhunut ”25 miljoonan” reservistä, mikä kertoo jotain yleisestä asenteesta, Dara Massicot tviittaa.

Asiantuntija pitää mahdollisena, että suunnitelmat vielä muuttuvat, jos Sergei Shoigu ja kenraali Valeri Gerasimov saavat potkut epäonnistuneen talvihyökkäyksen seurauksena. Hänen mukaansa Kreml tuskin saavuttaa tavoitettaan 400 000 uuden sopimussotilaan värväämisestä.

– Tämä ei ole toiminut koskaan Venäjällä ilman pakkokeinoja. Jos ottaa huomioon tappiot, eroamiset, sotavangit ja karkurit, joita koskevat tiedot ovat parhaimmillaankin anekdoottien tasolla, niin miesvoimaa koskeva tilanne näyttää vielä pahemmalta. En juurikaan usko heidän ilmoittamiinsa lukuihin, Dara Massicot toteaa.

Venäjän asevoimien suurten kalustotappioiden vuoksi uusien sotilaiden varustaminen voisi olla haastavaa. Suuri osa koulutukseen tarvittavista upseereista on lisäksi lähetetty Ukrainan rintamalle.

– Tällainen miesvoiman lisäys sopisi keskipitkällä aikavälillä lähinnä miehitykseen eikä merkittäviin operaatioihin, Massicot sanoo.

Euromaidan Pressin mukaan hyökkääjä valloitti kesäkuussa noin 30 000 neliökilometrin verran alueita, mutta menetti yli tuplasti enemmän.
Ilmahyökkäys kohdistettiin tavallista enemmän asuinalueille, jotta saataisiin aikaan mahdollisimman paljon uhreja, arvioi virolaisasiantuntija.
Venäjän johtaja vaikuttaa uppoutuneen Ukrainan sodan yksityiskohtiin tavalla, joka irtautuu yhä selvemmin todellisuudesta.
Mainos