Venäläiset apteekit ovat Ukrainan sodan myötä tyhjentyneet länsimaisista lääkkeistä. Lähes 20 prosenttia elintärkeistä lääkkeistä on kadonnut apteekkien hyllyiltä, ja tilalle tulleet venäläiset lääkkeet ovat puutteellisia. Asiasta uutisoi Novaya Gazeta Europe.
Uutisia länsimaisten lääkkeiden katoamisesta alkoi ilmestyä Venäjän mediaan alkuvuodesta. Toukokuussa hyllyiltä katosi ehkäisy- ja hormonilääke Norcolut, syyskuussa loppui masennuslääke Prozac.
Noin 200:aa ihotauteihin käytettävää lääkettä ei ole enää saatavilla. Valikoimista on poistunut myös 17 rintasyövän hoitoon käytettävää lääkettä sekä lukuisia leukemian sekä keuhko- ja eturauhassylvän hoitoon tarvittavaa lääkettä. Kasvainten hoitoon käytetyistä lääkkeistä on kadonnut neljännes, loistautilääkkeistä viidennes.
Kun vuosi sitten 15 prosenttia kaikista Venäjälle tuoduista lääkkeistä valmistettiin ulkomailla, on luku pudonnut nyt yhdeksään prosenttiin. Jo tammikuussa Venäjän terveysministeriö varoitti, että jopa ibuprofeenista ja jodista saattaa tulla pulaa.
Luvut ovat karuja, ja se näkyy. Arvioiden mukaan 20 prosenttia elintärkeistä lääkkeistä on poistunut markkinoilta, jonka lisäksi toiset 20 prosenttia on saatavilla vain alle sadassa apteekissa.
Edes Moskova ei ole säästynyt lääkepulalta. Arvioiden mukaan noin 25 prosenttia elintärkeistä lääkkeistä ei ole saatavilla moskovalaisista apteekeista. Pietarissa luku on 37 prosenttia, Jekaterinburgissa 45 prosenttia ja Vladivostokissa 64 prosenttia.
Venäjän apteekkiyhdistyksen puheenjohtajan Viktoria Presnjakovan mukaan tilanne ei ole lähiaikoina paranemassa.
– Meidän on totuttava nykytilanteeseen, sillä lähitulevaisuudessa mikään ei tule muuttumaan, Presnjakova tiivistää.
Länsimaisia lääkkeitä on yritetty korvata lisäämällä kotimaista tuotantoa. Venäjä kykenee tuottamaan itse noin 40–60 prosenttia sen ulkomailta tuomista lääkkeistä. Laatu on kuitenkin ongelma. Esimerkiksi kemiallisesti syntesisoitua insuliinia on korvattu biosimilaareilla, jotka on valmistettu biologisin menetelmin ja jonka koostumus on usein epäselvä.
Venäläiset lääkeyhtiöt, kuten insuliinia valmistava Geopharm, ovat myös olleet haluttomia paljastamaan biosimilaaristen lääkkeiden koostumusta.
– Kun pyysin Geropharmilta heidän insuliininsa ainesosalistaa, he vastasivat että heidän ei lain mukaan tarvitse paljastaa sitä, ihmettelee diabeetikko Dina Dominova.
Eräs apteekkari kertoo, että hän on kyennyt korvaamaan valtaosan länsimaisista lääkkeistä venäläisillä. Venäjällä on kuitenkin vain yksi yhtiö, Ozon, joka valmistaa tiettyjen länsimaiden lääkkeiden kopioita.
Ozonin lääkkeet ovat kuitenkin koettu asiakkaiden parissa ongelmallisiksi.
– Heidän lääkkeensä ovat halpoja, mutta ne eivät toimi. Asiakkaat valittavat, että myyn heille lumelääkkeitä tai liitupillereitä, apteekkari kertoo.
Tilanne on osin itse aiheutettu. Pakotteiden lisäksi Venäjä on runnonut läpi lakeja, jotka antavat kilpailutusprosessissa etusijan venäläisvalmisteisille lääkkeille. Jos tarjolla on länsimainen ja venäläisvalmisteinen lääke, saa venäläisvalmisteinen lääke automaattisen etusijan. Tämä myös pakotteiden piiriin kuulumattomia lääkeyhtiöitä pois Venäjältä.
Sisälääketieteen professori Vasily Vlasov ei usko, että Venäjä kuitenkaan kykenee vastaamaan lääkkeiden kysyntään pelkällä kotimaisella tuotannolla. Edessä saattaakin olla laajempi lääkepula.
– Kykenemme vastaamaan suurimpaan osaan kysynnästä, mutta Venäjän kyky tuottaa monimutkaisia ja teknologisesti kehittyneitä lääkkeitä on heikko, Vlasov harmittelee.
