Tuoreimmat neuvottelut Ukrainan sodan päättämiseksi päättyivät Istanbulissa vain reilun tunnin jälkeen ilman merkittäviä tuloksia. Osapuolet saivat tosin sovittua tuhannen sotavangin vaihtamisesta ja 6 000 kaatuneen sotilaan jäänteiden palauttamiseta.
Tulosta ei voi pitää yllättävänä Venäjän massiivisten ohjus- ja lennokki-iskujen sekä Ukrainan tekemien vastaiskujen seurauksena. Kreml ei ole osoittanut minkäänlaisia merkkejä sotatavoitteidensa tinkimisestä, vaan vaatii Ukrainaa muun muassa vetäytymään alueilta, jotka Venäjä väitti syksyllä 2022 liittäneensä itseensä.
New Statesman -lehden analyysissa arvioidaan, että Moskova on valmis hyväksymään vain ehdot, jotka tarkoittaisivat käytännössä Ukrainan antautumista.
Venäjän presidentti Vladimir Putinin tilanne on sen sijaan muuttumassa vähitellen yhä tukalammaksi, vaikka hyökkäyksiä kiihdytetään eri puolilla pitkää rintamalinjaa. Venäjän talousvaikeudet laajenevat, eikä kylmän sodan varastoissa ole enää jäljellä panssarivaunuja massiivisten tappioiden korvaamiseksi. Kaluston arvioidaan loppuvan tämän vuoden syksyllä.
Ukraina on lisäksi nöyryyttänyt Putinia useilla onnistuneilla iskuilla. Venäjä menetti jopa kolmasosan pitkän kantaman pommikoneistaan eri puolille maata tehdyissä drooni-iskuissa. Krimin sillan tukipilarit järkkyivät jälleen kuluvalla viikolla suurissa räjähdyksissä.
Rauhanneuvotteluiden tavoitteena on lähinnä mielistellä Yhdyvaltain presidentti Donald Trumpia samalla kun sota on todellisuudessa laajenemassa. Venäjän Pearl Harbouriksi kutsutut drooni-iskut luultavasti vain lisäävät Vladimir Putinin halua rankaista Ukrainaa sen vastarinnasta.
Sisäpoliittisista syistä hyökkäykseen on vastattava kovin toimin, jottei hallinto vaikuta heikolta.
New Statesman -lehden mukaan on ironista, että Vladimir Putin on onnistunut luomaan todellisen uhkan Venäjän alueelle. Varsinkin kun ottaa huomioon, että sellaista ei ollut ennen Ukrainan sodan alkua. Putin perusteli hyökkäystään kuvitellulla uhkakuvalla, joka on nyt muuttunut todellisuudeksi.