Venäjän pakotteita kiertävä varjolaivasto on noussut keskeiseksi osaksi maan öljyvientiä, ja sitä pidetään myös mahdollisena hybridivaikuttamisen välineenä Nato-maita vastaan, kertoo Euromaidan Press.
Varjolaivastoon arvioidaan kuuluvan noin 1 392 alusta, joiden avulla kuljetetaan jopa 80 prosenttia Venäjän meritse kuljetetusta raakaöljystä.
Aluksiin on yhdistetty tapauksia, joissa on raportoitu merenalaisten tietoliikennekaapeleiden vaurioista sekä droonitoiminnasta Euroopan kriittisen infrastruktuurin läheisyydessä.
Toiminnan arvioidaan jatkuvan niin kauan kuin Venäjän öljynvientikyky säilyy ja maailmanlaajuinen kysyntä pysyy korkeana.
Itämerellä liikkui helmikuun 2024 ja helmikuun 2025 välillä 2 313 Venäjään yhdistettyä alusta, joista 436 purjehti Venäjän lipun alla.
Suomessa viranomaiset pysäyttivät joulukuussa 2024 Eagle S -tankkerin epäiltynä kaapelivaurioista. Pääministeri Petteri Orpon kerrotaan pitäneen varjolaivaston ja kaapelivaurioiden välistä yhteyttä selvänä, Venäjän kiistäessä väitteet.
Saksan, Ranskan ja Puolan viranomaiset ovat raportoineet useista varjolaivastoon liittyvistä tapauksista, kuten epäilyistä droonitoiminnasta sotilaskohteiden läheisyydessä sekä epäilyttävistä alusten liikkeistä Itämerellä.
Euroopan unionin verkko- ja tietoturvavirasto ENISA arvioi, että yli 97 prosenttia maailman tietoliikenteestä kulkee merenalaisten kaapeleiden kautta. Niiden kautta välittyy myös globaalin järjestelmän maksuliikennettä, jonka yhteenlaskettu arvo on arviolta noin 10 biljoonaa dollaria päivässä.