Kokoomuksen kansanedustaja Pauli Aalto-Setälä esittää EU:lle yhteistä ennakkovaroitusjärjestelmää Itämerellä liikennöivien korkean riskin öljytankkereiden tunnistamiseen. Hänen mukaansa erityisesti Venäjän varjolaivasto muodostaa kasvavan turvallisuus- ja ympäristöriskin Itämerellä.
– Meidän ei pidä odottaa ensimmäistä suurta öljykatastrofia ennen kuin toimimme. Jos Itämerelle saapuu huonokuntoinen, epäselvästi vakuutettu tai muuten korkean riskin tankkeri, viranomaisten pitää tietää siitä etukäteen. Ei vasta silloin, kun jotain on jo tapahtunut, Aalto-Setälä sanoo tiedotteessa.
Hän esitti ehdotuksensa Itämeren parlamentaarisessa konferenssissa (Baltic Sea Parliamentary Conference, BSPC).
Varjolaivaston aluksiin liittyy muun muassa epäselviä omistus- ja vakuutusjärjestelyjä sekä puutteita valvonnassa. Samalla niiden avulla voidaan kiertää Venäjään kohdistuvia pakotteita.
– Suomenlahti on yksi maailman vilkkaimmin liikennöidyistä ja herkimmistä merialueista. Yksi vakava tankkerionnettomuus voisi jättää jäljen Itämereen vuosikymmeniksi. Riskialukset pitää tunnistaa ennen kuin niistä tulee onnettomuuksia, Aalto-Setälä sanoo.
Automaattinen hälytys
Hän ehdottaa, että Euroopan meriturvallisuusvirasto EMSA rakentaisi olemassa olevan tiedon pohjalta Itämerelle yhteisen ennakkovaroitusjärjestelmän.
Järjestelmä arvioisi öljytankkereiden riskiä esimerkiksi aluksen kunnon ja iän, tarkastushistorian, vakuutusten, omistusrakenteen, lippuvaltion, pakotetietojen sekä paikannuksen poikkeamien perusteella.
Korkean riskin alus nostaisi automaattisesti hälytyksen viranomaisille, jolloin sitä voitaisiin seurata tarkemmin ja tarvittaessa kohdistaa siihen tarkastuksia tai muita turvallisuustoimia.
– Tarvittavaa tietoa on jo olemassa. Nyt se pitää saada yhteen niin, että vaarallinen alus syttyy viranomaisten tilannekuvassa punaiseksi ennen kuin ongelmia syntyy. Turvallisuudessa ennakointi tulee aina halvemmaksi kuin katastrofin jälkien korjaaminen, Pauli Aalto-Setälä sanoo.
Hänen mukaansa järjestelmä pitäisi kytkeä myös Itämeren öljyntorjuntavalmiuteen. Riskitiedon perusteella esimerkiksi hinaajia ja torjuntakalustoa voitaisiin sijoittaa ennakolta alueille, joilla onnettomuusriski on suurin.
– Öljyvahinko ei pysähdy valtiorajalle. Siksi Itämeren maiden on nähtävä sama tilannekuva ja pystyttävä toimimaan yhdessä ennen kuin riski muuttuu kriisiksi.