Venäjällä on tapahtunut Ukrainan sodan aikana huomattava poliittinen muutos. Ennen Venäjän täysimittaista hyökkäystä Ukrainaan moskovalaiset olivat muuta maata oppositiohenkisempiä, länsimyönteisempiä ja valmiimpia ilmaisemaan tyytymättömyyttä vallanpitäjiä kohtaan. Venäjän reuna-alueilla ja muilla harvaan asutuilla seuduilla muutoksiin on taas suhtauduttu penseämmin, koska monien arki rakentui taloudellisen vakauden ja perusturvan varaan.
Nyt asetelma on tunnetun venäläisen politiikan tutkija Olga Irisovan mukaan kääntynyt päinvastaiseksi. Sodan jatkamisen kannatus on vahvinta Moskovassa, kun taas rauhanneuvottelujen kannatus korostuu muualla Venäjällä.
Riddle Russian päätöimittajana toimiva Irisova avaa asiaa Kennan Instituten julkaisemassa analyysissä.
Esimerkiksi itsenäisen Levada Centerin toukokuussa 2026 tekemässä kyselyssä 83 prosenttia moskovalaisista tuki Venäjän asevoimien toimintaa Ukrainassa. Luku oli yhdeksän prosenttiyksikköä korkeampi kuin valtakunnallinen keskiarvo.
Ero näkyy vielä selvemmin kysymyksessä sodan jatkamisesta. Moskovassa 53 prosenttia vastaajista kannatti sotatoimien jatkamista ja 36 prosenttia rauhanneuvotteluja. Muualla Venäjällä enemmistö asettui neuvottelujen taakse. Maaseudulla peräti 65 prosenttia kannatti neuvotteluja ja 24 prosenttia sodan jatkamista.
Olga Irisovan mukaan myös moskovalaisten suhtautuminen länteen poikkeaa muusta maasta. Irisovan kokoaman aineiston perusteella 70 prosenttia moskovalaisista suhtautui kielteisesti Yhdysvaltoihin ja 83 prosenttia EU-maihin. Molemmat luvut olivat selvästi korkeampia kuin muualla Venäjällä.
Pääkaupungissa uskotaan lisäksi muuta maata useammin, että Venäjä liikkuu oikeaan suuntaan. Moskovalaiset kuvaavat poliittista tilannetta muita useammin rauhalliseksi tai suotuisaksi, ja halukkuus osallistua protesteihin on pääkaupungissa vähäisempää.
Sota koettelee alueita
Irisovan mukaan muutoksen taustalla on kolme toisiaan vahvistavaa tekijää. Ensimmäinen on sodan ja pakotteiden epätasainen taloudellinen vaikutus. Alueet kantavat kasvavan osan kustannuksista, kun taas Moskova on pystynyt vaimentamaan iskua vahvemmalla taloudellisella asemallaan.
Analyysin mukaan 56 Venäjän alueella oli alijäämäinen budjetti vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä. Vuotta aiemmin alijäämäisiä alueita oli 46 ja alkuvuonna 2022 vain kuusi. Moskova teki samaan aikaan 276,9 miljardin ruplan ylijäämän.
Toinen tekijä on sodan fyysinen läheisyys. Ukrainan iskut ovat osuneet useammin Venäjän eurooppalaisiin alueisiin kuin Moskovaan, ja liikekannallepanon sekä sopimussotilaiden värväämisen taakka on painanut syrjäseutuja pääkaupunkia selvemmin. Irisovan mukaan monilla alueilla lähes jokainen tuntee jonkun, joka on mobilisoitu, värväytynyt tai työskentelee sotateollisuudessa.
Moskovassa sota pysyy hänen mukaansa monelle yhä abstraktina asiana. Se näkyy myös turvallisuuspelossa. Alueiden asukkaat pelkäävät pääkaupunkilaisia useammin, että sota voisi laajentua Venäjän ja Naton suoraksi yhteenotoksi.
Kolmas tekijä on sodan jälkeinen muuttoliike pois Venäjältä. Olga Irisovan mukaan maasta on lähtenyt ainakin 650 000 ihmistä, ja lähtijöiden joukossa oli paljon juuri moskovalaisia poliittisesti aktiivisia ja oppositiohenkisiä kansalaisia. Tämä on heikentänyt pääkaupungin aiempaa protestipotentiaalia.
Asiantuntijan johtopäätös on synkkä. Venäjän keskitetty järjestelmä piti vuosikymmeniä alueet poliittisesti riippuvaisina ja kanavoi vaurautta, työmahdollisuuksia ja vaikutusvaltaa Moskovaan. Sota on kuitenkin paljastanut mallin haurauden.
Irisovan mukaan Venäjä uhkaa jakautua entistä selvemmin kahdeksi todellisuudeksi. Toisessa on suhteellisen vauras, militarisoitunut ja hallinnolle uskollinen Moskova. Toisessa ovat väsyneet ja tyytymättömät alueet, joilla sodan kustannukset näkyvät arjessa suoremmin.
Irisova arvioi, että jakolinja voi syventyä entisestään, ellei Venäjän sodanjälkeinen järjestys tuo mukanaan vallan ja resurssien todellista hajauttamista. Muuten Moskovan ja alueiden välinen kuilu voi nousta jopa nykyistäkin vakavammaksi sisäiseksi ongelmaksi.
LUE MYÖS:
Ukrainan sota käy kalliiksi Venäjän alueille: terveysmenot romahtivat.