Jevgeni Prigožinin ja hänen Wagner-armeijansa äskettäinen kapina kuivui nopeasti kokoon ja presidentti Vladimir Putin säilytti asemansa kaaoksesta ja lukuisista avoimeksi jääneistä kysymyksistä huolimatta.
Vaikka kapina vaikuttaa huonosti suunnitellulta, se onnistui venäläistutkija Andrei Kolesnikovin mukaan puhkaisemaan aukon Kremlin väitteisiin, että Venäjällä kaikki on hyvin, talous kukoistaa, sota Ukrainassa ei vaikuta venäläisten arkeen ja että armeija keskittyy voiton saavuttamiseen.
– Putin ei ole enää se, joka hän oli viime viikolla. Prigožin näytti venäläisille ohikiitävän välähdyksen vaihtoehtoisesta tulevaisuudesta ja antoi yhä useammalle venäläiselle syyn epäillä maansa johtoa. Onko Putin todella se kaikkivoipa, tsaarin kaltainen hahmo, joksi he häntä luulivat? Tätä kysymystä useimmat tavalliset venäläiset alkavat vihdoin kysyä itseltään, Carnegie-ajatushautomossa työskentelevä Andrei Kolesnikov toteaa The New York Timesissa.
Prigožinin hyökkäyksen surrealistista luonnetta ja Venäjän tämänhetkistä epävakautta kuvastaa Kolesnikovin mukaan epäselvyys siitä, mitä Wagner-johtaja toivoi saavuttavansa lähettäessään nopeasti edenneen kolonnansa kohti Moskovaa.
– Paitsi sekä hän että Putin ovat nousseet autoritaarisen järjestelmän syvyyksistä, heitä yhdistää myös se, että molemmilla on ongelmia tavoitteiden asettamisessa ja strategisessa näkemyksessä. Mitä Prigožin halusi tehdä? Syrjäyttää Putin – hänen opettajansa vallan kahmimisessa? Liian kunnianhimoista. Pakottaa viimeaikainen vastustaja, puolustusministeri Sergei Šoigu eroamaan? Liian vähäpätöinen tavoite, eikä varmasti Venäjän pääkaupunkiin ulottuvan sisällissodan arvoinen, Kolesnikov sanoo.
Kuin Frankensteinin hirviö
Kapina avasi Kolesnikovin mukaan maailmalle poikkeuksellisen tilaisuuden nähdä väläys Venäjän valtion hidasta rappiota.
– Mikään valtio, jolla on toimivat instituutiot, ei voi menestyä, jos se harjoittaa järjetöntä sotilaallista laajentumispolitiikkaa, joka on ristiriidassa demokraattisten arvojen ja kansalaisoikeuksien kanssa – niistä tärkeimpänä ihmishenki, hän sanoo.
Venäjän edetessä demokratiasta autoritaarisuuden kautta eräänlaiseen hybriditotalitarismiin Putin ja hänen eliittinsä ovat Kolesnikovin mukaan alistaneet kansalaisyhteiskunnan ja rakentaneet sortojärjestelmän.
– Tämä ei ole merkki voimasta vaan epätoivosta. Hallituksen kriittisten toimintojen ulkoistaminen esimerkiksi Prigožinille ja hänen Wagner-joukoilleen annettu sotilaallinen rooli ovat räikeä osoitus tästä heikkoudesta, Kolesnikov toteaa.
– Prigožinin kapina oli poikkeuksellinen, koska lopulta Putinin järjestelmän haastaminen tapahtui täysin sen sisältä käsin ja paljasti sen haurauden. Kuten Frankensteinin hirviö, joka kääntyy luojaansa vastaan, Prigožin, jolla oli Putinin siunaus yksityisarmeijansa käyttämiseen, osoitti venäläisille, että järjestelmä voi tuottaa myös toisenlaisen tulevaisuuden – ilman Putinia.