Kokoomuksen ja EPP:n europarlamentaarikko, kenraalimajuri (evp.) Pekka Toveri ei katso, että Ukrainan heikentynyt kyky torjua ballistisia ohjuksia tarkoittaisi tilanteen vastaavasti heikentyneen maarintamalla.
Hän viittaa Ilmatorjuntamuseon johtajan, everstiluutnantti (evp.) Esa Kelloniemen Helsingin Sanomille esittämiin arvioihin. Ilmatorjunnan asiantuntijana haastatellun Kelloniemen mukaan Ukrainan heikentynyt ilmapuolustuskyky tarkoittaa, että maan on varauduttava Venäjän voimistuvaan maahyökkäykseen.
”Heikko ballististen ohjusten torjuntakyky ei liity maarintamaan”
Toveri sanoo olevansa hieman eri mieltä Kelloniemen kanssa.
– Ei Ukrainan ballististen ohjusten torjuntakyvyn heikkeneminen ole yhteydessä maarintaman tilanteeseen. Venäjän eteneminen perustuu pääosin liitopommien käyttöön, joita se käyttää kymmeniä tuhansia vuodessa, Toveri kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.
Toverin mukaan Venäjän käyttämien liitopommien määrä ei ole enää viime kuukausina kasvanut.
Tarkkaan ottaen määrä on kuitenkin yhä noussut. Kuten Verkkouutiset on kertonut tässä, ukrainalaisten omien laskelmien mukaan Venäjä pudotti heinäkuussa ennätysmäärän liitopommeja.
Helmikuussa 2026 Venäjä käytti runsaat 6 000 liitopommia eli ohjattua lentopommia, kun heinäkuussa määrä nousi 8 385:een. Kasvu oli kuitenkin kesäkuusta heinäkuuhun enää 1,4 prosenttia.
Liitopommien laajasta käytöstä huolimatta Venäjän eteneminen on Toverin mukaan pysynyt hitaana.
– Venäjä on edennyt Donbasissa noin sata metriä päivässä suuria tappioita kärsien koko alkuvuoden. Tällä hivuttamisella on päästy Donbasin linnoitettujen asutuskeskusten tuntumaan Kramatorskin eteläpuolella.
– Siksi siviilejä evakuoidaan, kuten on tehty koko sodan ajan. Ei Venäjällä ole kykyä suureen läpimurtoon rintamalla.
Toveri huomauttaa Venäjän etenemisen hidastuneen kuluvan vuoden aikana. Hänen mukaansa syksylle odotettu Venäjän liikekannallepano tuskin muuttaisi tilannetta merkittävästi ainakaan nopeasti.
Verkkouutiset on aiemmin kertonut Venäjän etenemisen Itä-Ukrainassa hidastuneen ryömimiseksi ja Ukrainan saavuttaneen paikoin menestystä vastahyökkäyksillään.
Suurimman vaaran Ukrainalle muodostaa ensi talvi
Toveri on eri mieltä myös Kelloniemen tulkinnasta, jonka mukaan Ukrainan puolustusministerin Myhailo Fedorovin ja asevoimien komentajan Oleksandr Syrskyin vaihdokset kertoisivat Ukrainan olevan kriisissä.
– Ukrainan puolustusministerin ja asevoimien komentajan vaihto ei liittynyt rintamatilanteeseen, vaan kyseisten henkilöiden keskinäisiin riitoihin ja Zelenskyin huoleen puolustusministeri Fedorovin muuttumisesta poliittiseksi haastajaksi, Toveri kirjoittaa.
Ballististen ohjusten muodostama uhka on Toverin arvion mukaan luonteeltaan toinen.
– Venäjä ei ole toistaiseksi kyennyt merkittävästi iskemään ballistisilla ohjuksilla Ukrainan puolustusteollisuuteen tai asevoimien logistiikkaan heikon maalittamiskykynsä takia. Rintamakohteisiin ballistisia ohjuksia ei kannata käyttää. Siksi Venäjä iskee siviileihin.
Toveri pitää Ukrainan kannalta suurimpana uhkana tulevaa talvea. Venäjän iskut energiantuotantoon ja -jakeluun voivat hänen mukaansa aiheuttaa vakavia ongelmia.
– Ukrainan suurin uhka on lähestyvä talvi ja energiainfrastruktuurin lamautuminen, joka oli jo hyvin lähellä viime talvena. Siihen pyritään nyt varautumaan eri keinoin.
Toveri muistuttaa, että Ukraina on ollut kriisissä jo lähes neljä ja puoli vuotta.
– Ei tämänhetkinen tilanne ole mitään erityisen poikkeavaa.