Venäjän presidentti Vladimir Putin on yrittänyt vakuuttaa Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin siitä, että Venäjän armeija etenisi Ukrainassa kohti väistämätöntä voittoa. Tällä perusteella Moskova vaatii Kiovaa luopumaan koko Donbasin alueesta rauhanneuvottelujen ehtona.
Taistelukentän kehitys kertoo New York Timesin mukaan toisenlaista tarinaa. Venäjän eteneminen on hidastunut selvästi viime vuoden lopun aluevaltausten jälkeen. Joillakin rintaman osilla Venäjä on jopa menettänyt alueita.
Viimeaikaisella etenemistahdilla koko Donbasin valtaaminen kestäisi yli kolme vuosikymmentä. Kreml on kuitenkin tehnyt juuri Donbasin hallinnasta yhden keskeisen ehtonsa sodan päättämiselle.
Ukrainassa on viime päivinä varoitettu, että Kreml valmistautuu uusiin hyökkäyksiin ja on lisännyt toimintaansa eri puolilla rintamaa. Kesäolosuhteet ovat perinteisesti suosineet Venäjän etenemistä, kun kuiva maa ja kasvillisuus tarjoavat joukoille enemmän liikkumavaraa ja suojaa drooneilta.
Venäjä lähtisi mahdolliseen uuteen hyökkäysvaiheeseen vaikeasta asetelmasta. Sen droonitoimintaa on haitannut Starlink-satelliittiyhteyksien menettäminen. Lisäksi kiristynyt kontrolli venäläisestä internetistä ja Telegram-viestipalvelun rajoittaminen ovat vaikeuttaneet sotilaiden viestintää.
Läpimurtoa ei saada aikaan
Taistelukentän olosuhteet suosivat edelleen puolustajaa. Ajat, jolloin panssaroidut ajoneuvot kuljettivat suuria hyökkäysjoukkoja etulinjan läpi, ovat pitkälti ohi.
Sota on asiantuntijoiden mukaan muuttunut yhä enemmän droonien ja droonintorjunnan kilpailuksi. Ukraina on saanut joillakin rintaman osilla etulyöntiaseman nopean teknologisen kehityksen, tuotannon ja taktiikan ansiosta.
Venäjä yrittää kuroa eroa umpeen ja rakentaa suurempaa droonivoimaa muun muassa Rubikon-eliittiyksikön kokemusten pohjalta.
Suurten panssarirynnäköiden sijasta venäläisjoukot pyrkivät soluttautumaan ukrainalaisten asemiin pieninä ryhminä, usein jalan. Tämä on kasvattanut niin sanottua harmaata vyöhykettä, jossa molempien osapuolten joukkoja on läsnä mutta alueen hallinta ei ole selvä.
Carnegie-ajatuspajan vanhemman tutkijan Dara Massicotin mukaan pienten jalkaväkiryhmien tekemät soluttautumishyökkäykset eivät aiheuta suuria läpimurtoja.
– He ovat tavallaan jumissa, Massicot toteaa.
Sodan hidastuminen lisää myös Venäjän sisäisiä paineita. Vladimir Putinin kannatus on laskenut alimmilleen sodan alun jälkeen samaan aikaan, kun talous kärsii valtavista sotilasmenoista. Tavallisia venäläisiä ovat suututtaneet myös mobiili-internetin katkokset, joita on määrätty osin Ukrainan drooni-iskujen torjumiseksi.
Poliittinen riski
Putin vihjasi viikonloppuna mahdollisuuteen sodan päättymisestä, mutta puhui samalla uhmakkaasti erityisesti Ukrainaa tukevia Euroopan maita vastaan. Kreml jatkaa toistaiseksi sotaa, vaikka rintamatilanne heikentää sen väitettä lähestyvästä voitosta.
Massicotin mukaan Venäjä saattaa pitää hidasta etenemistä poliittisesti vähemmän riskialttiina kuin suuria operaatioita, jotka voisivat epäonnistua näkyvästi ja horjuttaa voiton narratiivia. Vaikein kysymys eli Itä-Ukrainan kohtalo halutaan jättää neuvotteluihin.
– Luulen, että kyse on yhdistelmästä: operatiivista ratkaisua ei ole, ja Kreml on tyytyväinen tähän poliittisen riskin tasoon, hän arvioi.
Ukrainalaiset sotilaat kertovat Venäjän toiminnan Donbasissa kiihtyneen viime aikoina. Donetskin alueella palveleva yliluutnantti Maksim Bakulin sanoo, että Venäjän soluttautumisoperaatiot ovat aiempaa tehokkaampia.
Kevään lehvästö antaa suojaa, ja kuivempi sää mahdollistaa jälleen etenemisen moottoripyörillä. Bakulin sanoo, ettei rintamalla ole vielä nähty suurta hyökkäystä.
– Kaikki puhuvat siitä, se voi tapahtua. Meidän on oltava aina valmiina, sotilas sanoo.