Vladimir Putin allekirjoitti maanantaina 25. toukokuuta lain, joka sallii Venäjän sijoittaa asevoimiaan ulkomaille ”suojellakseen Venäjän kansalaisia”, jotka joutuvat pidätyksen, vangitsemisen tai muun syytteen kohteeksi ulkomaisissa tuomioistuimissa tai kansainvälisissä tuomioistuimissa, joiden toimivaltaa Moskova ei tunnusta.
Suomeksi: jos Venäjä on eri mieltä oikeustoimien juridisista perusteista, voi tulevaisuudessa Venäjän kansalaisen ”suojelemiseen” käyttää sotilaita.
Laki astuu voimaan kymmenen päivää sen jälkeen, kun se on virallisesti julkaistu.
Laki tulee edellyttämään muutoksia muun muassa Venäjän kansalaisuutta koskevaan lakiin sekä maanpuolustusta koskevaan lakiin. Asevoimien käyttö ulkomailla tapahtuisi presidentin päätöksellä.
Venäjän parlamentin alahuone eli duuma hyväksyi lakiesityksen 13. toukokuuta. 381 edustajaa 450:sta äänesti puolesta, eikä kukaan äänestänyt tyhjää tai vastaan. Liittoneuvosto hyväksyi lakiesityksen 20. toukokuuta, kertoo Kyiv Post.
Maaliskuussa 2023 Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) antoi pidätysmääräykset Putinille ja hänen tuolloin virassa olleelle lasten oikeuksien komissaarilleen Marija Lvova-Belovalle sotarikoksista, jotka koostuvat väestön laittomasta karkottamisesta ja väestön laittomasta siirrosta Ukrainan miehitetyiltä alueilta Venäjän federaatioon. Käytännössä tässä viitataan Ukrainasta varastettuihin lapsiin. Kymmeniätuhansia ukrainalaisia lapsia on edelleen kateissa, erotettuina perheistään ja ihmiskaupan uhreina Venäjälle.
Ketä suojellaan?
Venäläinen Vedomosti haastatteli lain valmisteluvaiheessa asiantuntijoita, jotka vertasivat lakia Yhdysvaltojen ASPA-lakiin. Lyhenne tulee sanoista American Service-members Protection Act, ja sitä on arkikielessä kutsuttu myös nimellä Hague Invasion Act. Käytännössä tämä vuonna 2002 voimaan tullut amerikkalaislaki valtuuttaa Yhdysvaltain presidentin käyttämään “kaikkia tarpeellisia ja asianmukaisia keinoja” vapauttaakseen yhdysvaltalaisia tai liittolaismaiden henkilöitä, jos kansainvälinen rikostuomioistuin ICC pidättäisi heidät. ICC toimii Haagissa, joten kriitikot kärjistivät tämän tarkoittavan jopa mahdollista sotilaallista operaatiota Haagia vastaan.
Aivan täsmällisestä juridisesta rinnastuksesta ei kuitenkaan ole kyse. Yhdysvaltojen laki kohdistuu nimenomaan ICC:iin. Venäjän malli vaikuttaisi olevan laajempi, sillä se ei täsmennä ICC:ia vaan puhuu ulkomaisista ja kansainvälisistä tuomioistuimista, joita Venäjä ei tunnusta. Kreml on aiemmin todennut hylkäävänsä ICC:n päätökset laittomina.
Venäjän turvallisuuskoneistoon perehtyneet asiantuntijat Andrei Soldatov ja Irina Borogan ovat kirjoittaneet Center for European Policy Analysis (Cepa) -ajatushautomon sivuilla, että todennäköisesti uusi laki on suunnattu ensi sijassa suojaamaan presidentti Vladimir Putinin, ex-puolustusministeri Sergei Šoigun ja asevoimien pääesikunnan päällikkö Valeri Gerasimovin kaltaisia hahmoja. Heistä kaikista on kansainvälisen rikostuomioistuimen ICC:n kansainvälinen pidätysmääräys Ukrainaa vastaan tehtyjen sotarikosten vuoksi.
Vaikka Putin vaikuttaa viime aikoina linnoittautuneen entistä tiiviimmin bunkkereihinsa ja äänenpainot tämän vallan huojumisesta Ukrainan drooni-iskujen tehostuessa ovat viime aikoina lisääntyneet, ei uudessa laissa ole kyse mistään akuutisti ilmenneestä suojeluntarpeesta. Venäjä on sekä poistanut kansalaisiaan kiipelistä maailmalla että käyttänyt sotilaitaan operaatioissa aiemminkin.
Esimerkiksi vuonna 2023 Krasnojarskin kuvernöörin poika Artjom Uss pidätettiin Italiassa Venäjään vastaan asetettujen pakotteiden rikkomisesta. Kun Uss oli tarkoitus luovuttaa Milanosta Yhdysvaltoihin, hänet siepattiin. Serbialainen rikollisliiga kuljetti Ussin turvaan Venäjälle.
Erikoisjoukkojen käyttö toisen valtion maaperällä on ollut Venäjän lakien mukaista jo vuodesta 2006. Jo aiemmin valmistelussa ollut laki erikoisjoukoista polkaistiin kiireesti kokoon heti sen jälkeen, kun islamistit olivat siepanneet viisi venäläistä diplomaattia Irakissa ja surmanneet heidät. Tapauksesta kului vain muutama kuukausi siihen, kun Venäjältä lähtenyt toisinajattelija ja Putinin vastustaja, entinen FSB-agentti Alexander Litvinenko murhattiin poloniumilla Lontoossa. Litvinenkon murha tosin ei ollut erikoisjoukkojen käsialaa, vaan tehtävän suorittivat Putinin määräyksestä entiset KGB:n ja FSB:n eli tiedustelupalveluiden työntekijät.