Ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhasen mielestä Venäjän toiminnasta Euroopassa olisi syytä puhua nyt tavallista suoremmin.
– Sabotaasi, kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuva toiminta ja ihmishenkiä vaarantavat operaatiot eivät ole enää teoreettisia uhkakuvia. Samalla eri puolilta Eurooppaa varoitetaan Venäjän voivan olla valmis menemään vielä pidemmälle, hän toteaa X-palvelussa.
Asiantuntija kaipaa Suomen valtiojohdolta lisää avoimuutta tilanteeseen.
– Ensimmäiseksi yksi asia pitäisi sanoa suoraan. Venäjän valmius vaarantaa tai riistää muiden maiden kansalaisten henkiä ei ole enää jokin tulevaisuuden kynnys, jonka ylittämistä odotamme. Venäjä on jo osoittanut olevansa valmis erittäin pitkälle menevään toimintaan Euroopassa.
Vanhasen mielestä ehkä pysäyttävin esimerkki on Rheinmetallin toimitusjohtaja Armin Papperger. Lännen tiedustelupalvelut paljastivat venäläisen suunnitelman hänen murhaamisekseen. Nato vahvisti myöhemmin tapauksen osaksi laajempaa Venäjän sabotaasikampanjaa.
– Eurooppalaisen puolustusteollisuusyrityksen johtajan murhan suunnittelu on jo itsessään erittäin pitkälle menevä askel, Vanhanen sanoo.
Samaan kokonaisuuteen liittyvät sabotaasi, tuhopoltot, kyberoperaatiot, ilmatilaloukkaukset ja kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuva toiminta. Nato on itse todennut tällaisten Venäjän toimien lisääntyneen.
– Kyse ei siis enää ole siitä, voisiko Venäjä tehdä jotakin tällaista. Kysymys on siitä, kuinka pitkälle se on seuraavaksi valmis menemään.
Ukrainan sota
Henri Vanhasen mukaan yksi selitys Venäjän tämänhetkiselle toiminnalle löytyy Ukrainasta.
– Venäjä ei ole saavuttanut sotilaallisesti tavoitteitaan. Sota kuluttaa valtavasti resursseja ja ihmisiä, eikä Moskova näytä silti olevan valmis luopumaan strategisista päämääristään. Silloin yksi tapa muuttaa sodan kulkua on yrittää heikentää Ukrainan tärkeintä ulkoista voimavaraa eli lännen tukea.
– Jos Ukrainan sotilaallista kykyä ei pystytä murtamaan Ukrainassa, voidaan yrittää vaikuttaa aseiden, rahan ja poliittisen tuen lähteeseen. Sabotaasi puolustusteollisuutta tai kuljetusyhteyksiä vastaan voi aiheuttaa konkreettista vahinkoa. Samalla tarkoituksena voi olla saada eurooppalaiset kysymään, tuoko Ukrainan tukeminen sodan myös meidän kotiovellemme.
Siksi Venäjän toiminta Nato-maissa ja Ukrainan sota eivät ole Vanhasen mukaan kaksi erillistä asiaa.
– Nato-maiden painostaminen voi olla osa Venäjän strategiaa Ukrainassa. Jos Euroopassa syntyy pelkoa, hajaannusta tai painetta vähentää aseapua tai pakottaa Ukraina huonoihin rauhanehtoihin, Moskova hyötyy ilman ratkaisevaa läpimurtoa taistelukentällä, Vanhanen toteaa.
Asiantuntija muistuttaa, että kyse voi olla myös Naton testaamisesta. Rajattu tunkeutuminen. Sabotaasi, jossa kuolee ihmisiä. Drooni tai muu aseellinen välikohtaus. Operaatio, jonka Venäjä kiistää ja jossa tekijän osoittaminen varmasti vie aikaa.
– Sen jälkeen varsinainen testi alkaa. Kuinka nopeasti Nato reagoi? Ovatko liittolaiset yksimielisiä? Missä kulkee vastatoimien raja? Mitä Yhdysvallat tekee?
Tällaisesta toiminnasta Venäjä saisi Vanhasen mukaan arvokasta tietoa Naton päätöksenteosta ja voisi samalla yrittää rakentaa epäluottamusta liittokunnan sisälle.
– Siksi Nato jättää tarkoituksella epäselväksi sen, milloin hybridioperaatio ylittää 5. artiklan kynnyksen. Merkittävä hybridi-isku voi sen ylittää. Vastustajalle ei haluta antaa käyttöohjetta siitä, kuinka pitkälle se voi turvallisesti mennä.
Päivitetty julkinen tilannekuva
Tässä tilanteessa Henri Vanhanen toivoo Suomelta lisää avoimuutta.
– Jos eurooppalaisessa turvallisuustilanteessa on tapahtunut muutos, suomalaisille pitäisi kertoa mahdollisimman selvästi, millaisesta muutoksesta puhutaan. Ei salaisia tiedustelutietoja tai turhia spekulaatiota, vaan päivitetty julkinen tilannekuva.
Nyt viestejä tulee eri puolilta Eurooppaa paljon. Suomessakin on varoitettu, että henkisesti kannattaa varautua siihen, että jotakin voi tapahtua.
– Se on vakava viesti. Silloin olisi kohtuullista avata myös sitä, mitä ”jotakin” tässä yhteydessä tarkoittaa, Vanhanen sanoo.
– Puhummeko ennen kaikkea kyberiskuista? Sabotaasista? Puolustusteollisuudesta? Logistiikasta ja kriittisestä infrastruktuurista? Drooneista? Vai mahdollisista rajatuista provokaatioista? Näillä asioilla on suuri ero.
Asiantuntijan mielestä Supo tai valtiojohto voisi antaa suomalaisille nykyistä kokonaisvaltaisemman julkisen arvion siitä, miten uhka on muuttunut ja mihin meidän kannattaa varautua.
– Avoimuus ei tarkoita pelon lietsomista, päinvastoin. Ihmisiä ei tarvitse suojella todellisuudelta, kun asiat kerrotaan rauhallisesti ja asetetaan oikeisiin mittasuhteisiin.
– Samalla on syytä sanoa yhtä selvästi, ettei tällä hetkellä ole julkista näyttöä Venäjän välittömästä laajamittaisesta sotilaallisesta hyökkäyksestä Natoa vastaan.