Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin hallinnon jo 15 kuukautta jatkuneista diplomaattisista ponnistuksista ja optimistisista lausunnoista huolimatta Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan jatkuu yhä.
– Presidentti Trumpin käyttämät keinot – hänen henkilökohtaiset suhteensa Vladimir Putiniin sekä lupaukset taloudellisista ja investointikannustimista Venäjän taloudelle – ovat kohdanneet jyrkkää vastarintaa. Trumpin astuttua virkaansa Venäjän iskut ukrainalaisia siviilejä ja etulinjasta kaukana olevia ei-sotilaallisia kohteita vastaan ovat itse asiassa vain merkittävästi kiihtyneet, Yhdysvaltain entinen Kiovan-suurlähettiläs John Herbst sanoo American Spectator -lehdessä.
Epäonnistuminen sodan lopettamisessa horjuttaisi hänen mukaansa vakavasti Trumpin pyrkimyksiä jäädä historiaan suurena amerikkalaisena rauhantekijänä.
– Trumpilla on kuitenkin paradoksaalisesti harvinainen mahdollisuus kääntää tilanne ja saavuttaa kauan tavoiteltu päämääränsä. Venäjä on nimittäin tällä hetkellä poikkeuksellisen haavoittuvainen Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten painostukselle juututtuaan loputtomaan sotaan ja syvenevään talouskriisiin, joka uhkaa heikentää maan asemaa merkittävänä alueellisena suurvaltana, Atlantic Council -ajatushautomon Euraasian tutkimusohjelmaa nykyisin luotsaava veteraanidiplomaatti toteaa.
Vuoden 2026 ensimmäisten kuukausien aikana Ukraina on vallannut venäläisiltä enemmän aluetta kuin Venäjä on vallannut Ukrainalta. Arvostetun Institute for the Study of War -tutkimuslaitoksen analyysi viittaa siihen, että pattitilanne todennäköisesti jatkuu eikä Venäjän armeija ole saavuttamassa merkittäviä läpimurtoja paljon näkyvyyttä saaneen keväthyökkäyksensä aikana.
Myös Putinin kyky iskeä Ukrainan teollisuus-, energia- ja liikenneinfrastruktuuriin osoittaa jo hiipumisen merkkejä. Samaan aikaan Ukraina on aiheuttanut laajoja vaurioita venäläisille öljynjalostamoille ja lentotukikohdille, ja nämä iskut saattavat Herbstin mukaan entisestään kiihtyä.
Ukrainan yksityisellä ja valtio-omisteisella puolustusteollisuudella on käynnissä yhteishankkeita muun muassa Saksan, Tanskan, Puolan ja Baltian maiden kanssa. Näihin yhteisyrityksiin sijoitetaan Herbstin mukaan miljardeja euroja, ja investoinnit kantavat hedelmää tulevina kuukausina ja vuosina.
Ukrainan droonisodankäynti ja uudet innovaatiot ovat avanneet oven taloudelliselle yhteistyölle myös Persianlahden maiden suuntaan.
– Tilanne ei miltään osin viittaa siihen, että Putinin tavoitteet miehittää uusia laajoja alueita Ukrainassa tai saada Ukrainan valtio romahtamaan olisivat saavutettavissa, hän toteaa.
Kun tähän yhtälöön lisätään voimistuneet signaalit Venäjän talouden rappeutumisesta, jota öljyn maailmanmarkkinahintojen nousukaan tuskin riittää kompensoimaan, Kremlillä saattaa olla Herbstin mukaan käsissään jopa luultua huonommat kortit.
– Sodan aiheuttama pattitilanne, takkuileva talous, henkitoreissaan kärvistelevä teknologiateollisuus ja kasvavat huolet kansalaisten tyytymättömyydestä viittaavat kaikki lyhyesti sanottuna siihen, että presidentti Trumpilla olisi nyt täydellinen hetki lisätä painostusta ja myös auttaa Ukrainaa kasvattamaan sotilaallista painetta Venäjää kohtaan, hän sanoo.
– Tällainen painostus olisi myös asianmukainen vastaus siihen, että Kreml toimittaa Iranille tiedustelutietoja, droonien komponentteja ja jopa drooneja, joilla isketään Yhdysvaltain ja sen liittolaisten joukkoja vastaan, hän painottaa.