Venäjä ryhtyi käyttämään kiellettyjä taistelukaasuja Ukrainaa vastaan jo viimeistään vuonna 2015, sanoo Anton Hontšar. Hän työskentelee Ukrainan asevoimien CBRN-uhkiin varautumisen yksikössä. CBRN tulee sanoista chemical, biological, radiological, nuclear – eli kyseessä on kemiallisiin, biologisiin säteily- ja ydinuhkiin varautumiseen ja torjuntaan erikoistunut yksikkö. Hontšar on tämän yksikön johtava erityisasiantuntija.
Ukrainska Pravdan haastatteleman Hontšarin mukaan kaikki, millä voidaan tehdä pahaa, ei ole kielletty kemiallisten aseiden kieltosopimuksessa jonka myös Venäjä on Ukrainan tapaan allekirjoittanut ja ratifioinut. Hän selittää, että esimerkiksi jopa kotoiset etikka ja sipuli sisältävät ihmiselle vaarallisia aineita. Sipulikin ärsyttää limakalvoja.
Venäjä ei käytä kuuluisimpia kemiallisia aseita kuten novitšokia rintamalla Ukrainaa vastaan, koska novitšokin valmistaminen ja varastointi on vaikeampaa. Hän vertaa nyt Venäjän käyttämiä taistelukaasuja ja novitsokia autoihin: taistelukaasut ovat Renault, novitšok on Maybach. Erityisesti Venäjän käytössä on noussut esiin kyynelkaasu jonka käyttö sotatoimissa on kiellettyä sekä taistelukaasu nimeltä kloropikriini.
— Tällä hetkellä tunnistettuja tapauksia on yli 10 000 helmikuusta 2023 alkaen. Viimeisimmän vuorokauden ajalta tapauksia on seitsemän ja viimeisimmän kuukauden ajalta noin 760, Hontšar kertoo.
Tunnistusjakso alkaa vasta talvesta 2023, koska sitä ennen Ukrainalla ei ollut mahdollisuuksia riittävän järjestelmälliseen näytteidenottoon.
— Ennen sitä emme pystyneet järjestämään näytteidenottoa riittävän hyvin. Kemiallisten aseiden kieltojärjestö OPCW:lla on tarkasti määritetty vastuullisuusketju oikeutta varten. Jos jokin siinä on vinossa, he eivät voi käyttää materiaalia todisteena, Hontšar selittää.
— Itse asiassa Venäjä aloitti kiellettyjen kemiallisten aseiden käytön jo 2014 tai 2015. Meillä vielä silloin vain ollut mekanismeja niiden tunnistamiseksi ja todistamiseksi.
Venäjä levittää nykyisin kloropikriiniä pääsääntöisesti kranaateilla, mutta myös erilaisilla purkkavirityksillä. Hontšarin mukaan yksi on esimerkiksi kloropikriinillä täytetty sähkölampun polttimo, joka kuljetetaan FPV-droonilla pudotettavaksi ja hajoamaan Ukrainan joukkojen lähelle.
Anton Hontšar muistuttaa myös, että Venäjän asevoimien CBRN-joukkojen komentaja Igor Kirillov kuoli sähköskootteriin piilotettuun räjähteeseen Moskovassa viime joulukuussa vain päivä sen jälkeen, kun Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU oli ilmoittanut että epäilevänsä Kirillovia sotarikoksesta eli kemiallisten aseiden levittämisestä Ukrainaan.
