Ukrainan drooni- ja ohjusiskut Venäjän aseteollisuutta vastaan sekä lännen asettamat pakotteet ovat johtaneet siihen, että ballististen Iskander-M-ohjusten tuotantotavoitteita ei ole saavutettu vuosina 2024–25. Ukrainalainen Militarnyi raportoi aiheesta erikoisartikkelissaan, joka käsittelee Ukrainan iskujen ja Iskander-ohjusten tuotannon välistä suhdetta tilastollisesti.
Hankinta-asiakirjojen mukaan Keski-Venäjällä sijaitseva Novatorin tuotantolinja – joka valmistaa 9M723 Iskander-M- sekä H-47M2 Kinzhal -ohjuksia – sai vuosille 2024–25 yhteensä 1202 ballistisen ohjuksen tilauksen: 589 Iskanderia vuonna 2024 ja 643 vuonna 2025.
Samaan aikaan Ukrainan ilmavoimien esikunnan ja alueellisten johtoportaiden mukaan Venäjä käytti 302 ballistista ohjusta vuonna 2024 ja 511 vuonna 2025, yhteensä 813 ballistista ohjusta. Niihin lasketaan Iskander-M-ohjusten lisäksi S-300- ja S-400-järjestelmien ballistisesti käytetyt ohjukset sekä Pohjois-Korean KN-23- ja -24-ohjukset. Kuluvan vuoden ensikolmanneksen aikana Venäjä on laukaissut jo 291 ballistista ohjusta.
Ottaen huomioon, että vuonna 2024 arviolta kolmannes kaikista laukaisuista oli KN-sarjan ohjuksia, käytettyjen ohjusten määrä on merkittävästi pienempi kuin Iskander-M-ohjusten tilausmäärä vuosina 2024–25.
Ukrainan tiedustelutietojen mukaan heinäkuun 2025 ja huhtikuun puolivälin 2026 välillä Venäjä on pitänyt yllä melko vakaata 200–250 Iskander-M-ohjuksen varastoa, mikä sulkee pois hypoteesin, jonka mukaan merkittävä osa tuotannosta olisi varastoitu. Lisäksi massahyökkäyksissä käytettyjen ohjusten jäänteistä selviää, että merkittävä osa aseista oli valmistettu vain vähän ennen hyökkäystä.
Tämä voi viitata siihen, että tuotantotavoitteita ei ole saavutettu – todennäköisesti Ukrainan hyökkäysten ja pakotteiden takia. Ballististen ohjusten käytön yksityiskohtainen analyysi osoittaa, että huolimatta käytettävissä olevien ohjusten tilauksia pienemmästä määrästä Venäjän iskujen intensiteetti kasvaa tasaisesti. Edes sarja Ukrainan onnistuneita droonihyökkäyksiä ballististen ohjusten tuotantoketjun teollisuuslaitoksia vastaan ei ole johtanut ballististen ohjushyökkäysten intensiteetin jyrkkään laskuun.
Ei voida kuitenkaan väittää, etteivätkö drooni-iskut ole aiheuttaneet vahinkoa, koska käytössä olevien ballististen ohjusten määrä heijastaa droonihyökkäysten tuottamaa painetta. Ilman niitä tuotantomäärät olisivat paljon suurempia. Suurin poikkeama yleisestä suuntauksesta on nähty kuluvan vuoden maalis-huhtikuussa, jolloin onnistuneet iskut Iskander-M-ohjusten tuotantoketjun kriittisiin tehtaisiin vähensi ballististen ohjusten käyttöä jyrkästi.
Tämän perusteella avaintekijä Venäjän ohjuskyvyn vähentämiseksi on ylläpitää jatkuvaa drooni-iskujen painetta aseteollisuutta vastaan ja samalla laajentaa Ukrainan omaa ohjusohjelmaa, jotta Venäjän kriittisiä tuotantolaitoksia saadaan pois toiminnasta.