Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATTin mukaan tuottavuutta pystytään Suomessa kasvattamaan kohdentamalla nykyiset miljardiluokan yritystuet tehokkaammin. Talouskasvua edistää työvoiman laadun parantaminen lisäämällä korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuutta.
Samoin osaavan työvoiman määrän kasvattaminen myös ulkomailta tulevaa työvoimaa lisäämällä parantaa talouskasvun edellytyksiä.
VATT nosti nämä kolme teemaa esille lausunnossaan valtiovarainministeriön asettamalle kasvutyöryhmälle. Työryhmän tarkoitus on tarjota tuleviin hallitusohjelmaneuvotteluihin eväitä vauhdittaa talouskasvua ja vahvistaa julkista taloutta.
Yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan sekä innovaatioiden julkiset tuet lisäävät tutkimusten mukaan merkittävästi talouskasvua ja hyvinvointia.
Johtava tutkija Elias Einiö toteaa, että yritysten innovaatiotuilla on oikein toteutettuina merkittävä myönteinen vaikutus talouskasvuun.
– Tuet voivat olla suoraan tutkimus- ja kehitystoimintaan kohdistettuja tai yleisiä verotukia tutkimus- ja kehitystoimintaan. Osa nykyisistä yritystuista ei kohdistu aidosti tuottavuutta lisäävään toimintaan vaan päinvastoin ne ovat tuottavuuskasvua hidastavia, niin sanottuja säilyttäviä tukia.
Hänen mukaansa yritystukien onnistunut uudelleen kohdentaminen olisi budjettineutraali tapa lisätä tuottavuutta, talouskasvua ja hyvinvointia.
– Tarkastelussa olisi syytä katsoa samanaikaisesti sekä yritysten suoria tukien että verotusta ja muuttaa kokonaisuutta uudistumista kannustavampaan suuntaan, Einiö sanoo.
Talouskasvu edellyttää osaavan työvoiman kasvua
VATT toteaa, että Suomessa työvoima vähenee vauhdilla väestön voimakkaan ikääntymisen takia. Siksi työvoiman tarjontaa pitäisi pyrkiä kasvattamaan kaikin mahdollisin eri keinoin.
– Talouskasvu edellyttää työvoiman laadun parantamista. Se tarkoittaa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden määrän lisäämistä. Opiskelupaikkoja tulisi lisätä aloille, joiden työllisyyden odotetaan kasvavan. Suomessa korkeakoulutettujen osuus väestöstä on kasvanut hitaammin kuin useimmissa muissa OECD-maissa, toteaa tutkimusprofessori Tomi Kyyrä.
– Koska syntyvyyteen on vaikea vaikuttaa poliittisin keinoin, työikäisten määrää kannattaa pyrkiä kasvattamaan työperäisellä maahanmuutolla, Kyyrä toteaa.
Oleskelulupien saamista on jo sujuvoitettu, mutta erityisasiantuntijoita lukuun ottamatta oleskelulupien saaminen on vielä melko hidasta. Potentiaalista lisätyövoimaa ovat Suomessa tutkinnon suorittaneet ulkomaalaiset opiskelijat, joista tutkimusten mukaan Suomeen jää noin 60 prosenttia.
Johtavan tutkijan Hanna Pesolan mukaan Suomessa jo asuvien maahanmuuttajien työllisyydessä on parantamisen varaa.
– Tutkimusten perusteella kotouttamistoimet ovat olleet kustannustehokkaita julkisia investointeja, joiden voi odottaa maksavan itsensä takaisin säästyneiden tukien ja lisääntyneiden verojen kautta.
Hänen mukaansa ongelmana on, että käytettävissä ei ole riittävästi tietoa siitä, mitkä kotoutumista edistävät toimenpiteet toimivat parhaiten kenellekin.
– Luotettavin tapa saada tällaista tietoa olisi verrata vaihtoehtoisia kotoutumistoimenpiteitä hyvin suunniteltujen satunnaistettujen kokeiluiden avulla, Pesola esittää.