Vastuuministeri ei muuttaisi ensikertalaisuuden kiintiöitä – ”ovat toimineet hyvin”

Mari-Leena Talvitie ei kannata Anders Adlercreutzin väläyttämiä muutoksia korkeakoulujen kiintiöihin.
Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie (kok.) opetus- ja kulttuuriministeriön taustatilaisuudessa korkeakoulutuksen ja tieteen ajankohtaisista asioista Helsingissä 2. kesäkuuta 2025., LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie (kok.) opetus- ja kulttuuriministeriön taustatilaisuudessa korkeakoulutuksen ja tieteen ajankohtaisista asioista Helsingissä 2. kesäkuuta 2025., LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie (kok.) ei kannata toistaiseksi muutoksia korkeakoulujen ensikertalaisuuskiintiöihin.

– Korkeakoulujen ensikertalaisuuskiintiöt ovat toimineet hyvin – ne ovat parantaneet tuhansien nuorten mahdollisuutta korkeakoulupaikkaan. Se on yksi toimi muiden joukossa, jolla avataan ovia korkeakoulutukseen mahdollisimman monelle nuorelle. Näin korkeakoulupaikan saavat he, joilla sitä ei vielä ole, Talvitie kommentoi näkemyksiään sähköpostitse Verkkouutisille.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Ensikertalaisuuskiintiöstä huolimatta noin 30 prosenttia aloituspaikoista menee yhä muille kuin ensikertalaisille, hän huomauttaa.

Opetusministeri Anders Adlercreutz (rkp) väläytti keskiviikkona viestipalvelu X:ssä ensikertalaisuuskiintiöiden ”nollaamista” tietyn ajan kuluttua. Taustalla oli huoli ilmiöstä, jossa nuoret eivät ota opiskelupaikkaa vastaan peläten menettävänsä ensikertalaisuuskiintiön hyödyn, jos valinta osoittautuukin vääräksi.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Korkeakoulupolitiikka kuuluu Petteri Orpon (kok.) hallituksessa tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitien tontille.

– Hallituksen tavoite on mahdollistaa korkeakoulutus vähintään joka toiselle nuorelle. Siksi olemme tehneet ja teemme toimia, jotka vapauttavat ja ohjaavat paikkoja nuorille, Talvitie korostaa.

– On tärkeää, että toimet ovat vaikuttavia. Muun muassa yhden opinto-oikeuden sääntö vapauttaa arviolta 1500 aloituspaikkaa ensikertalaisille. Samoin uusi valmistelussa oleva opintoseteli tuo yhteishaussa vaille korkeakoulupaikkaa jääneelle nuorelle mahdollisuuden opiskella yhden lukuvuoden aikana avoimessa korkeakoulussa maksutta. Avoimet korkeakouluopinnot on hyvä vaihtoehto monelle nuorelle, joka etsii vielä omaa alaansa, hän jatkaa.

Eduskunnan varapuhemiehen mukaan hallitus on kiinnittänyt asiaan huomiota.
Sinuhe Wallinheimon mukaan 243 turhaa normia on jo poistettu.
Vasemmisto-oppositio yrittäisi ratkaista hyvinvointialueiden ongelmat maakuntaverolla.
Mainos