Kansanedustaja Timo Heinonen (kok.) nostaa blogissaan esiin, että vastadroonien torjuntajärjestelmästä kerrottiin julkisuuteen vain muutama päivä ennen sunnuntaisia droonihavaintoja. Hänen mukaansa ajoitus herättää kysymyksiä varautumisesta ja päätöksenteon nopeudesta.
Suomen ilmatilassa havaittiin sunnuntaina kaksi miehittämätöntä droonia. Niistä molemmat putosivat Kouvolan alueelle. Suomen ilmavoimien mukaan droonit liittyivät Ukrainan droonioperaatioihin Suomen lähialueilla.
Heinosen mukaan droonien käyttö sodankäynnissä on muuttunut nopeasti, ja myös torjuntakyky on noussut keskeiseksi osaksi puolustusta. Hän viittaa tuoreisiin tietoihin järjestelmistä, joilla miehittämättömiä ilma-aluksia voidaan havaita, häiritä ja tuhota.
Hänen arvionsa mukaan Suomi on liikkeellä, mutta aikataulu herättää huolta. Heinonen huomauttaa, että järjestelmistä kerrottiin vasta hiljattain, vaikka droonien rooli on ollut keskeinen jo pitkään esimerkiksi Ukrainan sodassa.
Heinonen korostaa, että vastadroonikyky ei ole yksittäinen hankinta, vaan kokonaisuus, joka vaatii jatkuvaa kehittämistä, koulutusta ja teknologista päivitystä. Hänen mukaansa kyse on sekä sotilaallisesta että sisäisen turvallisuuden kysymyksestä.
Blogissaan hän nostaa esiin myös sen, että droonien torjunta liittyy suoraan kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen. Energialaitokset, lentokentät ja muut keskeiset kohteet ovat entistä alttiimpia uusille uhkille.
– Mutta tosiasia on sekin, että ei edes maailman suorituskykyisin eikä näin ollen mikään ilmatorjuntajärjestelmä koskaan tarjoa sataprosenttista suojaa, Heinonen huomauttaa.
Kysymys kuuluu Heinosen mukaan, pystyykö Suomi vastaamaan kehitykseen riittävän nopeasti vai jääkö reagointi jälkijunaan tilanteessa, jossa teknologia ja uhkat muuttuvat kuukausissa.