Vasemmistoliitto kertoo vaihtoehtobudjetissaan lisäävänsä työmahdollisuuksia ja kotimaista kysyntää, luovansa kasvua sekä vähentävänsä valtion velkaantumista. Vasemmistoliitto myös ottaisi käyttöön miljonääriveron sekä peruisi sosiaaliturvaleikkaukset.
Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetissa sana ”perutaan” on mainittu 59 kertaa. Puolue käytännössä peruisi suurimman osan nykyisen hallituksen tekemistä leikkauksista ja muutoksista.
– Hallitus luo työpaikkojen sijaan työttömyyttä ja vaurastumisen sijaan velkaa. Orpon ja Purran hallitus on leikkauksillaan ja osaamattomuudellaan luonut Suomeen negatiivisen kierteen, joka tuottaa yhä lisää työttömyyttä. On ymmärrettävää, että ihmiset säästävät ja talous sakkaa, sillä ihmiset pelkäävät työttömyyttä ja myös sitä, miten kaikkien leikkausten jälkeen työttömänä tulee toimeen, kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Hanna Sarkkinen sanoo tiedotteessa.
Työttömille pitäisi säätää työtakuu, eli oikeus palkkatuettuun työpaikkaan 12 kuukauden työttömyyden jälkeen. Tähän osoitettaisiin 100 miljoonaa euroa. Yksityiskohtaisesta sääntelystä, kuten työttömien ”työhakemustehtailusta”, tulee puolueen mukaan luopua.
Leikkaukset julkiselle sektorille peruttaisiin, joten työpaikkoja palautuisi valtiolle, kuntiin ja hyvinvointialueille. Lisäksi vasemmistoliitto käynnistäisi työajan lyhentämisen kokeilun, johon varattaisiin viisi miljoonaa euroa.
Kasvua ja työllisyyttä vauhdittaakseen puolue tekisi myös arvonlisäveroremontin. Yleinen alv-kanta palautettaisiin 24 prosenttiin ja kulttuuripalvelut takaisin 10 prosentin verokantaan. Yleisen alv-kannan palauttaminen 24 prosenttiin maksaisi miljardin euron verran, laskelma toteaa.
Vaihtoehtobudjetissaan vasemmistoliitto kertoo haluavansa lisätä verotuksen progressiota. Pienituloisiin kohdistuvilla verokevennyksillä, kiky-maksujen siirrolla ja ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden palauttamisella vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti parantaisi pieni- ja keskituloisten palkansaajien asemaa.
Lisätuloja budjetissa hankitaan muun muassa kiristämällä suurituloisten ansioverotusta, ottamalla käyttöön miljonäärivero, poistamalla listaamattomien yritysten omistajien veroetu sekä tekemällä yhteisöveroon maltillinen korotus. Ansio- ja pääomatulojen verotus yhdistetään.
Puolueen mukaan kasvavien varallisuuserojen aikana suurten perintöjen ja lahjojen verotusta on perusteltua kiristää. Vaihtoehtobudjetissa perintöveron ehdot palautetaan sen mukaisiksi kuin ne olivat ennen vuoden 2017 alun kevennyksiä. Lisäksi valmisteltavassa laajemmassa perintö- ja lahjaverouudistuksessa kiristettäisiin suurten lahjojen ja perintöjen verotusta.
– Meidän vaihtoehtobudjetissamme kaikkein suurituloisimmat kantavat lisää vastuuta hyvinvointivaltion rahoittamisesta, vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela sanoo tiedotteessa.
Vuonna 2023 ylimmän tuloluokan alaraja oli 85800 euroa. Hallitus nosti solidaarisuusveron alarajan 150 000 euroon, mikä vasemmistoliiton mukaan tulisi perua.
Eduskunnan tietopalvelun tekemien laskelmien mukaan vaihtoehtobudjetti nostaisi lähes 90000 suomalaista pienituloisuusrajan yläpuolelle, heistä reilut 20000 lapsia. Työllisiä vaihtoehtobudjetti nostaa pienituloisuusrajan yläpuolelle yli 30000.
Pienituloisen työntekijän vuositulot paranevat vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetissa noin 350 euroa, yksinhuoltajan noin 940 euroa, pitkäaikaistyöttömän 1640 euroa ja opiskelijan 1740 euroa.
Tulopuolella verojen kiristykset tuottaisivat tuloveroasteikon, vähennysten ja eläketulon lisäveron muutoksilla kaikkiaan 1,84 miljardia euroa. Yhden prosentin suuruinen miljonäärivero yli miljoonan euron omaisuuksille (pois lukien oma koti) tuottaisi puolestaan 1,0 miljardia euroa. Nämä ovat vasemmistoliiton vaihtoehdon suurimmat tulonlähteet.
Tuloja saataisiin myös esimerkiksi pörssiyhtiöiden ja listaamattomien yhtiöiden verotuksen yhtenäistämisestä (+554 me) sekä yhteisöveron korotuksesta yhdellä prosenttiyksiköllä (+440 me).
Puupohjaisten polttoaineiden verotuen poistaminen toisi 440 miljoonaa euroa. Lentoveron käyttöönotto Britannian mallin mukaisesti kasvattaisi tuloja 200 miljoonaa euroa. Rahoitustoimintaveron toteuttaminen tuottaisi 200 miljoonaa euroa.
Liikenteen polttoaineverotuksen palauttaminen 2023 tasolle lisäisi verotuloja 199 miljoonaa euroa. Ansiotulo- ja pääomatulojen verottaminen samalla asteikolla nostaisi verotuloja 37 miljoonaa euroa.
